Aroniaviini, osa 1.

Eilen vihdoin sain alulle aroniaviinin ja nyt saunan pukuhuoneessa pulputtaa iloisesti uusi ”ystävä”. Aronioitahan meillä on pitkä pensasaitarivistö, parikymmentä pensasta, joten marjoja riittää. Vuosikymmenten aikana olen käyttänyt erilaisia viinihiivoja, nykyisin usein tätä Condessa-pakkausta. Riippuu vähän siitä, mitä Keuruulta kulloinkin löytyy.

Keräsin ja huuhdoin aroniat, reilu ämpärillinen (5-6 kg). Isäntä survoi marjat.

Ohjeen mukaan tarvittiin myös 750 g rusinoita, puolukoitakin sekoitin tällä kertaa marjoihin pari litraa happoa lisäämään (Aroniaviiniin ei lisätä sitruunahappoa, vaikka sitä pussillinen pakkauksessa olikin). Sitten kaikki marjat isoon pussiin ja pussin suu tiukasti kiinni. Tämän jälkeen seurataankin vain viininvalmistuspakkauksen ohjeita. Sokerin määrästä riippuu tuleva alkoholipitoisuus, meillä sitä käytetään aina minimi eli 4 kg. Lopullisen viinin maku tulee kuitenkin vasta jälkimakeutuksesta.

Kun kerran hankkii viinintekovälineet, niitä voi käyttää monia vuosia. Oma viini tulee edulliseksi, eihän siihen muuta tarvita marjojen lisäksi kuin sokeri ja viinihiivapakkaus. Työtä kyllä on melkoisesti eri vaiheissa, mutta kerronpa jatkosta sitten, kun sinne asti päästään.  Nyt aluksi kuitenkin kuunnellaan viikon verran pulputusta vesilukossa, mikä onkin se mukavin vaihe kotiviinin valmistuksessa!

P.S. Tämä teksti on lisätty jälkikäteen, mutta jos haluat lukea loppuosat viinin valmistuksesta, linkit löytyvät tästä: Osa 2, osa 3, osa 4, loppuosa.

Kategoria(t): Kokataan - Jälkiruuat ja muuta makeaa Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Aroniaviini, osa 1.

  1. Sirkku sanoo:

    Vaikken tässä nyt viininvalmistuksesta vielä suuresti haaveilekaan, niin aronian huikea maku jo mehuna herättää kiinnostusta. Paljonko maksoit näistä aloitustarvikkeista; jos vielä muistat.

  2. Mardu sanoo:

    Hei,
    Itse kanssa suunnittelin laittaa aidaksi marja-aroniaa, siinä on niin kauniit marjat.
    Nuorena (18v) tuli usein tehtyä viiniä, kun oli rahat vähissä.
    Innostuukohan meidänkin teini sitten tuosta viinin teosta muutaman vuoden päästä…
    Mulla on vaan jäänyt säilömiset vähemmälle työkiireiden vuoksi omppuja syötiin vaan suoraan puusta samoin marjat.

  3. metsätonttu sanoo:

    On kokeiltu myös, hyvän makuista tulee!

  4. Mk sanoo:

    Tänä vuonna tuli viiniköynnös tuotti ensimmäisen kerran niin paljon rypäleitä ettei niitä millään jaksanut eikä ehtinyt syödä.
    Minuakin siis kiinnostaa seurata tätä viininvalmistustasi.

    • Metsätonttu, eikös vaan olekin hyvää!!! Mutta meillä tuo valmistus loppui siihen, kun vähän jo kyllästytti aina sitä suht samaa makua maistella…ostetuissa voi vaihtaa niin helposti ihan erilaisiin elämyksiin. Vaan kun vuosia oli kulunut, niin taas tuli puheeksi ja tässä ollaan pulputusta kuuntelemassa! No olihan siinä kyllä tämä blogikirjoittelukin mielessä, että jos vaikka jollekin olisi hyötyä tästäkin tarinasta!

      Mk, kerran tein tosiaan omista rypäleistä ja hyvää oli sekin. Melkko Oy:n sivuilta aikoinaan löysin viinireseptejä, rypäleviiniin ei tarvita muuta kuin 6-9 kg rypäleitä, sokeria 6 kg ja pussi hapotetta. Taisin korvata hapotteen silloin puolukoilla.

Jätä kommentti