Mansikkamaa sai suojaverkon

Taas on alkamassa kesän herkkuaika, ensimmäisenä vuorossa mansikat. Viritimme alkuviikolla suojaa harakoiden ja rastaiden varalle, reilua viikkoa myöhempään kuin tavallisesti. Viileä sää on viivästyttänyt mansikkasatoakin, ainakin meillä. Viime kesänä kirjoitin samasta aiheesta täällä, nyt kuitenkin hiukan tarkempi kuvaus:

Aluksi ajellaan nurmikko oikein matalaksi.

Heinäseipäät ovat vuodesta toiseen olleet meillä aitaverkon tukikeppeinä.

Ensin reunoille tulevat verkot, maanraja varmistetaan jätelaudoilla. Oviaukon kohta pitää muistaa huomioida!

Kattoa varten solmitaan naruja ristiin rastiin…

…ja suurin verkko levitetään tukinarujen päälle. Tässä vaiheessa seinäverkko kannattaa kuitenkin nostaa jokaisen seipään kohdalla päällimmäiseksi: Pystyssä olevana se painaa mukavasti kattoa tiukemmalle, eikä se lähde tuulen mukana lentelemään. Narunpätkillä voi varmistella tarvittaessa.

Parasta verkkoainesta on mielestäni tämä laatu: Se on kevyttä, pysyy auki eikä palaudu avattaessa tiukkaan suppuun, kuten kovat muoviverkot. Kuvassa suurin malli.

Mutta mutta. Kissaa se ei pitele! Juuri, kun olimme viimeistelemässä hienoa mansikkataloa, ilmestyi tyttäreltä lainattu Jamppa-kissa aitaukseen. Isäntä ehti sanoa vain, että ”ajakaa tuo kissa pois, pian se repii koko verkon”, kun kuului kuhahdus: Jamppa Kattinen tuli suoraan seinästä läpi… Tarvitsisiko kukaan muuten hyvää hiirikissaa? Voisimme ehkä lainata mansikka-ajaksi… 🙂

Mainokset
Kategoria(t): Piha ja puutarha Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Mansikkamaa sai suojaverkon

  1. Lissu sanoo:

    Voihan Jamppa sentään. Kiitos ei hiiriä! Mutta kohta pääsen mansikkamaalle. Tuonne noin, tiedät sinäkin paikan. Eilen muuten tosiaan söin ensimmäiset luonnon ahomansikat. Ja niitä oli paljon! Toivottavasti puutarhaasi tulee hyvä sato.

  2. Sirkku sanoo:

    Onnistuuko verkon uusiokäyttö, vai oletteko joutuneet hankkimaan joka vuosi uudet verkot.
    Jos ajatellaan mansikan nykyisiä kilohintoja, kannattaa aika monta kymppiä investoida maksimaaliseen satoon, ilman lentäviä verottajia.

    • Sirkku, verkkoja on käytetty monta vuotta. Reikiä tulee, mutta eivät ne haittaa, kunhan eivät ole maan rajassa. Sieltäkin ne voi parsia piiloon! Rastaat tulevat hyppimällä, joten nurmikon reunassa saa olla tarkka, löytävät pienenkin salaportin. Harakka istuu seipään nokassa ja sukeltaa siitä, jos on liian iso aukko aivan lähellä. Muualle nekään eivät osaa suunnistaa. Tänä vuonna uusimme kaikki verkot pitkästä aikaa.
      Verkkojen asettelu vie aikaa, mutta keräämisen ilo on moninkertainen vaivaan verrattuna!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s