Ihanat Lapin ladut

Tänä talvena ei keskeisen Suomen lumitilannetta ole voinut kovinkaan paljoa kehua. Kun ne vähäisetkin lumet alkoivat sitten sulaa,  isännän mielen valtasi kaukokaipuu valkoisille hangille. Niinpä sitten lähdimme – vastoin aiempia suunnitelmia – kuitenkin ajelemaan kohti Ylläsjärveä ja ystävien mökkiä, joka on meille tuttu jo monen vuoden ajalta.

16640749_1313751148663502_741893795659124808_n

Ja sieltähän se talvi löytyi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Joka päivä mökkikylän ympäri ajetaan hyvät ladut ja matkoja on varmasti kaiken tasoisille hiihtäjille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämä kuva on otettu keittiön ikkunasta ja lähilatu kulkee aivan tuossa metsikön takana.

OLYMPUS DIGITAL CAMERATaitaa mökin katto hiukan häämöttääkin tässä kuvassa, vasemmalla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Koska hiihtolomakausi ei ollut vielä alkanut, hiihtäjätkin olivat poissa. Saattoi olla, että viiden kilometrin lähilenkillä ei näkynyt yhtään ihmistä. Kun yhtenä päivänä hiihtelin Lainion lenkin, yhteensä yli 20 kilometriä, vastaantulijoita oli kuusi. Olin valmistanut ruokia etukäteen pakkaseen, nyt oli aikaa nauttia muutaman päivän lomasta.

20170218_115142

Tämän käkkyrämännyn kuulumiset käyn aina tarkastamassa. Ei sen elo ole helppoa!

20170216_130417

Täsmälleen vuosi sitten olimme samassa paikassa, eikä tästä kuvasta ulkonäkökään ole suuremmin muuttunut.

12733579_1019455714759715_1432440753368901264_n

Pihapuussa roikkui oikein kunnon naavaparta. Täällä on hyvä hengittää!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ihana Lappi, ihanat ladut. Sinne ne taas jäivät, siniseen hämärään.

20170218_120936

Vieläköhän vuoden kuluttua jaksamme lähteä yli kymmenen tunnin ajomatkalle?

20170216_130445Kiitos kaikille kodin ja eläinten hoitajille, ilman teitä emme olisi lomalle voineet lähteä!

16830892_1320222161349734_1610432891946704064_nP.S. Jos sinäkin haaveilet matkasta tänne, näitä samanlaisia mökkejä on tarjolla netissäkin. Tässä yksi ilmitus, muitakin löytyy.

 

Kategoria(t): Matkat | Avainsanat: , , | 2 kommenttia

Maa-artisokkapaistos

Löysin pakasteesta vielä yhden pussin esikiehautettuja, kuorittuja maa-artisokkia. Usein teen niistä sosekiettoa, mutta nyt oli uunissa rapusilakoiden vieressä tilaa vielä yhdelle kupille. Pirkko-ystävältä muinoin saatu ohje on yksinkertaisista yksinkertaisin:

Maa-artisokkapaistos

  • kiehautettuja, kuorittuja maa-artisokkia
  • pieni sipuli pilkottuna
  • purkillinen kuohukermaa
  • hiukan suolaa
  • pinnalle paprikajauhetta ja korppujauhoja

Kun olin vahingossa ottanut sulamaan pienen pussillisen keitettyjä ja kuorittuja omia härkäpapuja, sekoitin nekin paistokseen mukaan. Nam!

maa-artisokkapaistos

Maa-artisokkaa kyllä pitäisi viljellä yleisemminkin, onhan se niin helppo, terveellinen ja maittava kasvi. Keuruulla se on jo Kutinlahden maatilalla laajemmassa kasvatuksessa ja olemme saaneet maistella sitä heillä käydessämme vieraammissakin muodoissa, esimerkiksi kuivattuina lastuina. Hyviä olivat nekin. Menestystä ja onnea viljelylle jatkossakin, Hilkka ja Simo!

Kategoria(t): Kokataan - Lisäkkeet, salaatit | 2 kommenttia

Kanalakuulumisia

Kanalan väki on ollut koko kevään ahkerana. Viisi tai jopa kuusi munaa päivässä on taannut sen, että tuliaisia on riittänyt oman väen lisäksi myös ystäville. Syksyllä kuivatut vadelmien lehdet ovat mukavaa naposteltavaa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ja lämpö on pysynyt sopivana ilman lisälämmitystä, varsinkin näin leudoilla ilmoilla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kalle-kukko Kakkonen on kasvattanut uudet, komeat laulusulat pyrstöönsä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jokin aika sitten  tilasin täältä salmonella-näytepakkauksen

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ja nyt se on jo lähetetty tutkittavaksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vastaus tulee parin viikon kuluttua, hinta oli noin 50 euroa. Kerran vuoteenhan tämä pitäisi pienissä kanaloissa tehdä. Nyt on asia meidän osaltamme taas järjestyksessä ja voimme rauhassa ihmetellä kevään nopeaa ja oikullista etenemistä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Kategoria(t): Kanala | Avainsanat: , | Kommentoi

Lintujen pihabongausta

Minuakin kutsuttiin osallistumaan taannoiseen lintujen bongaukseen. Alkutalvesta meillä oli paljon siivekkäitä, mutta nyt ne ovat kyllä huomattavasti vähentyneet. Aamupäiväisen tunnin aikana eri ruokintapaikoilla huomasin keittiön ikkunasta kuitenkin muutaman lajin:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

8 talitiaista, 5 sinitiaista, 7 keltasirkkua, 6 pyrstötiaista, 6 viherpeippoa, närhi, käpytikka, 2 pikkuvarpusta ja 2 harakkaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Fasaanikukkoa ei näkynyt eikä meillä juuri koskaan ole punatulkkuja. Vihervarpusia ja urpiaisia on toisinaan ollut, ei kuitenkaan nyt.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Mutta sainhan edes muutaman bongauksen ja  pyrstötiaisista, jotka jonkun kerran meillä aiemminkin ovat vierailleet, olen oikein iloinen!

15327259_672194172949173_1082176752684444086_n

Kategoria(t): Sekalaista | Avainsanat: | Kommentoi

Tampereella

Viime viikolla nautin joululahjoistani. Ensin olin vyöhyketerapiassa – uusi kokemus itselleni. Tuntui aika lailla, mutta toisaalta oli tunne, että ellei tuntuisi, ei vaikutustakaan olisi. En tiedä, mitä pitäisi odottaa, mutta hyvä on olla. Kiitos!

Loppuviikolla lähdin ”avaamaan” toisen  joululahjani, eli katsomaan ja kuuntelemaan oopperaa ”Pohjalaisia” Tampereelle. Isäntäkin oli saanut oman lippunsa ja niin saimme uudenlaisen elämyksen tästä vanhasta tarinasta, jota jo kouluaikana luimme. Kiitos!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oli mukavaa jäädä yöksi pikkuväen luokse, kovasti meitä jo oli odotettukin. Siinä sitten saivat vanhemmatkin vähän omaa aikaa ja pääsivät jumppasalille tuulettumaan. Ja meitä ikivanhojahan tuuletettiin oikein kunnolla, leikkiä leikin perään.

20170212_11140220170211_09111120170211_182424

Kun vielä viimeisenä päivänä lähdimme joukolla 6+3  Ikeaan syömään – en muistanutkaan, kuinka edullista – sekä pienelle ostoskierrokselle, oli kotiin lähdettäessä virkistynyt mieli. Kiitos kaikille osallisille, oli tosi mukava käydä myös esikoisen viihtyisässä, uuden lookin saaneessa kodissa! Tästä jatketaan kohti uusia seikkailuja.

Kategoria(t): Sekalaista | Avainsanat: , , | Kommentoi

Kauniita pakkaspäiviä

Vihdoin saimme auringon takaisin, joskin se samalla tiesi napakkaa pakkassäätä.

OLYMPUS DIGITAL

Mutta kun huomaa, että  odotettu valoilmiö nousee jo tuolta kohdasta järven takaa, niin sehän ilostuttaa kummasti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jouluna tilanne oli aivan toinen.

1957617_1001153999923220_428600324_n

Ja illallakin valoa riittää, ennen kuin kultapallo painuu metsän ja järven taakse.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Huurteiset puut kimmeltävät ihanasti…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA…kun talvi yrittää pitää vielä tiukasti otteestaan kiinni.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kategoria(t): Sekalaista | Kommentoi

Vastoinkäymisiä

Miten se aina onkin niin, että kun alkaa tulla vastoinkäymisiä, niitä sitten kasaantuu oikein kunnolla. Nyt taidetaan jälleen olla siinä vaiheesa elämää, huoh…

Reilu viikko sitten olimme päivän ilman vettä, sillä sunnuntaiaamuna katkesi pannuhuoneesta vesiputki. Ihan vaan itsekseen, lämpimässä tilassa. Vedet roiskuivat ympäri seiniä ja alla olevaa kiertovesipumppua, jatkaen matkaansa lattiakaivoon. Kupariputken aika oli tullut tiensä päähän ja lopputulos oli se, että meillä elettiin sunnuntaipäivä vessojen ämpärivesien ja kaupan juontiveden kanssa. Suihkuunkaan ei iltasella päästy, mutta mieli oli silti iloinen, sillä olimme isännän kanssa kaksistaan, eikä tarvinnut miettiä ruuanlaittoja tai esimerkiksi vauvan pesuvesiä. Maanantaiaamuna putkimies hoiti asian kuntoon ja huokasimme helpotuksesta: Ei tullut muuta haittaa kuin se, että isännän sytykelaatikko kastui pilalle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Elo oli onnellista ja rauhaisaa, kunnes torstaina kävin aivan naapurissa olevassa lapsuuskodissani katsastamassa, että kaikki oli kunnossa – talo on nykyisin lomakäytössä. Tytär oli aiemmin ollut siellä luomassa taidetta tulevaa näyttelyään varten ja leivinuunia oli lämmitetty, mutta nyt oli jälleen vain peruslämpö päällä. Huomasin heti, että patterit olivat liian kylmät, kaikki ei ollut niin kuin piti. Isäntäkään ei saanut asiaa kuntoon ja seuraavana aamuna oli taas aika soittaa putkifirmaan.

Koska mies oli viikonlopun tiiviisti apuna Keuruulla järjestetyissä SM-hiihdoissa, oli minun vuoroni lähteä putkimiehen kaveriksi. Patteriverkostossa oli liian vähän vettä, minne se katoaa? Lattian alle? Putkisto kun on jo 60 vuotta vanha. Ei se vesi loppujen lopuksi edes kadonnut, sillä sieltähän se löytyi,  se vesi, olohuoneen lattialta. Olin niin järkyttynyt, että en edes ajatellut kameraa siinä vaiheessa, kun näin suurenevan vesilätäkön kulkevan kohti naapurihuonetta. Seinän vieressä, tv-tason takana näkymättömissä ollut ylimääräinen ja tulpattu vesiputki pulputti iloisesti kuin suihkulähde. Olihan se varmaan vuotanut piilossaan jo pitkään, sillä lattia oli aivan pilalla. Nyt tulppa oli lähtenyt kokonaan irti ja edessä on purkua ja kuivatusta. Mitä lie tuolta alta löytyykään, sammalia vai sahanpurua? Sen aikaiset eristeet eivät todennäköisesti muuta olleet.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämän kaiken jälkeen odottelen kauhulla jatkoa, sillä ei kaksi ilman kolmatta – vai voisiko lauantainen vanhan television hajoaminen olla kuitenkin jo se kolmas vahinko…

Kategoria(t): Sekalaista | Avainsanat: | 4 kommenttia

Epävarmuus tulevasta

Joskus tuntuu suorastaan pelottavalta avata netti tai katsoa TV- uutisia: Niin idässä kuin lännessäkin on valtikka johtajalla, jonka tulevia ratkaisuja ei voi kukaan ennakoida. Varmaa on vain se, että epävarmuus lisääntyy, kaikkialla. Mitäs me vanhat, mutta nuorten, ja varsinkin lasten, tulevasiuutta jokainen varmaan pohtii toivoen vain kaikkea hyvää heille elämäänsä.

Suomi täyttää sata vuotta. Se kaikki ei ole ollut rauhan aikaa, ei lainkaan. Mutta minun ikäpolveni on saanut elää itsenäisessä, hyvässä maassa, rauhallisten olojen vallitessa. Kaikki on ollut aikamoisen hyvin, jopa niin hyvin, että on varaa valitella aivan turhanpäiväisistä asioista. Niitä juttuja saisi lukea lehtien yleisöosastoista, jos vain viitsisi.

Tuli taas omakin lapsuus mieleen: Elämä maatalossa lehmien, hevosen, kanojen, lampaiden ja sikojen kanssa. Samassa talossa tai aivan naapurissa asuivat isovanhemmatkin, mikä ei lapsen mielestä ollut huono vaihtoehto. Miniälle silloin varmaan oli, mutta ei lapsenlapselle.

riitta-ja-iiris-kopio

Lemmikkimme Satu-hanhi, koulumatka traktorin takalavalla maitotonkien vieressä, tappikorin kantaminen heinäpellolla. Tai eväiden vienti isälle talviseen puunkaatometsään, reen jälkiä seuraten. Nyt kaikki rakkaita muistoja.

Miksi nämä asiat taas tulivat mieleeni? Siksi, että se aika oli jälkikäteen ajateltuna todella onnellista aikaa. Ja siihen muisteloon on taas syynä se, että löysin syksyllä lapsuuskotini vinttiä siivoitessani kaksi omaa essuani. Tämä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

on ylläni tässä kellarinsiivouskuvassa. Kankaassa on jäljellä tahroja, jotka eivät pesussa ole lähteneet. Muistoja lapsen työstä ja leikeistä. Oli aina tosi ihana päivä, kun nuo äidin siskot tulivat meitä auttamaan tai muuten vaan kyläilemään!

Ja sitten tämä kaunis pyhäessu, jossa ei ole edes hiirien  syömiä reikiä, kuten niin monessa muussa ullakolle pahvilaatikoihin pakatuissa vaatteissa oli. Tämä essu minulla on ylläni

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

tässä kuvassa, kuutisenkymmentä vuotta sitten.

vanhat-5-001

Vanhempani oikealla pikkusiskon kanssa, hyvät naapurit keskellä pienen poikansa ja tämän tädin kanssa. Tuo tuolikin taitaa olla vielä tallessa, ja sen päällinen. Kuvasta saan kiittää kaunista neitokaista takarivissä – ystävääni, joka edelleen asuu naapurissa.

naapurit Miltei haistan puuliedeltä tulevan kahvin tuoksun ja näen mielessäni äidin leipomukset. Lapsista oli hauskaa – kuitenkin harvinaista – että oli naapureita kyläilemässä.

Voi kunpa jatkossakin lapset ja heidän lapsensa saisivat varttua ja tehdä työtä tässä hyvässä, kauniissa maassa. Ilman epävarmuutta tulevasta.

Kategoria(t): Sekalaista | Avainsanat: , | Kommentoi

Siemenlajikkeista

Miltei kaikissa ruokakaupoissakin on keväisin siemeniä myynnissä. Hyvä niin, mutta jos haluaa tutustua tarkemmin eri lajikkeiden ominaisuuksiin ja makuihin, täytyy nähdä se vaiva, että käy suurissa erikoisliikkeissä – Keski-Suomessa esimerkiksi Viherlandiassa – tai sitten on tilattava nettikaupoista. Itse harrastan näitä kaikkia paikkoja, sillä monesti nappaan vaikkapa kehäkukkien siemenet ihan vain ruokakauppareissullani. Mutta kun aletaan puhua porkkanoista tai tomaateista, niin silloin kannattaa tutkia tekstit tarkemmin.

Porkkanaa tulee meille kahta lajia: ”Amsterdam Forcing” on erittäin nopeakasvuinen varhaisporkkana, makea ja murea. Talviporkkanaksi valitsin lajikkeen nimeltä ”Maestro F1”, joka on erinomainen hybridilajike luonnonmukaiseen viljelyyn. Sen pitäisi olla resistentti porkkanakärpästä vastaan ja on  yksi parhaista lajikkeista pitkään varastointiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hyvin kasvoivat viime kesänä. Tässä ensimmäisiä pieniä kesäporkkanoita pikkupiian kerättäväksi…

13782105_604511819717409_4032700426688168620_n

…ja tässä myöhemmin talvivarastoihin.

OLYMPUS DIGITAL

Avomaankurkussa olen pitkään luottanut lajikkeeseen, jonka nimi on ”Conny ”F1. Se on aikainen ja satoisa itsepölyttyvä ja karvasaineeton. Isännän lempikurkku: Hän vain kuorii ne ja rouskuttelee kuin omenaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kasvihuoneessa on niin ikään vuosia ollut lajikkeena ”Femspot” F1, joka on itsepölyttyvä ja karvasaineeton. Englannin eniten myyty taimilajike! Todella, todella herkullisia kurkkuja. Tässä jo kesäkuun alussa, ensimmäiset ovat syöntikunnossa.

img_1093

 

Herneissäkin on eri lajikkeita, vanhojen tunnettujen lisäksi meillä on tänä vuonna kokeilussa ”Karina”, jonka kasvuaika on vain noin 60 vrk. Matala ja erittäin satoisa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen joka vuosi kertonut, että tomaattisuosikkini on ”Matina”, jota ei valitettavasti enää tahdo löytyä mistään. Se on tietämäni mukaan aikaisin runkotomaatti ja meillä onkin ensimmäiset herkut saatu yleensä jo juhannuksen maissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toinen suosikkini on kirsikkatomaatti ”Gardeners delight”. Tämä saksalainen lajike on tekstin mukaan yksi maukkaimmista ja makeimmista kirsikkatomaateista. Sen kasvatusohjeessa lukee, että on varottava antamasta liikaa typpeä, mikä huonontaa makua. Tämän sain kokea konkreettisesti viime kesänä: Vein tuliaisiksi pussillisen tätä lajiketta ja myöhemmin sain tarkoin selvitellä, mitä olin tuonut, sillä saajaperhe ei kuulemma ikinä ollut maistanut niin herkullisia tomaatteja. Syksymmällä kyläilimme toisessa perheessä, jossa tomaatteja kasvatettiin kasvihuoneessa valmiissa kasvusäkeissä. Isäntäväki kertoi, että he olivat pettyneitä kirsikkatomaatteihin. Maku ei ollut lainkaan hyvä – viereinen, hyvin tumma lajike, oli kuulemma makeampi. Maistelin ja totesin saman – punaiset eivät olleet maukkaita. Mikähän mahtoi olla niiden nimi, etten vaan osta itsellenikin samoja? Ja varmaan jo arvaat, että lapussa luki: ”Gardeners Delight”. Haloo!!! Olen muuten aina ollut sitä mieltä, että kasvusäkit ovat liian lannoitettuja. Itse kasvatan tomaatit ja kurkut multapedissä, jonne kerään tuoretta ruohosilppua pari kertaa kesässä ja lannoitan vain muutaman kerran laimealla Kekkilän vaaleanpunaisella lannoitevedellä. Mutta helppoa ja siistiähän tuo kasvatussäkkitouhu on, monille sitä paitsi ainoa mahdollisuus. Lajikkeista vaan täytyy tässäkin tapauksessa tietää!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pidä kiirettä siementilauksissa, jos lajike on sinulle tärkeä. Halutuimmat loppuvat ensin!

 

Kategoria(t): Kasvihuoneessa, Kasvimaa | Avainsanat: , , | 4 kommenttia

Siemenpussit saapuivat

Tilasin kevään kylvöjä ajatellen siemenet tammikuun alussa,  jo heti kuvastojen ilmestyttyä. Niinpä minulla nyt jo onkin kaikki valmiina odottamassa helmikuun loppupuolta, jolloin yleensä aloitan kasvatuksen. Tomaatit kylvän aina helmikuun viimeisellä viikolla, tuo hiihtoloma-aikaan liittyvä päähänpinttymä on jäänyt kai  työajoilta takaraivoon. Hyötykasviyhdistys on ykköstilauspaikkani,

16142820_697731217062135_3104911987326832649_n

mutta myös Korpikankaalta tulee aina hankittua jotain. Heillä on upeat nettisivut, joissa kukkaloistoa voi käydä ainakin ihailemassa. Sinikukkaista piiankieltä löysin juuri heiltä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Myös äitini lemmikkiä, silkkikukkaa, sain Korpikankaalta. Taivaansininen lobelia on joka vuosi suosikkini, sekin on kylvettävä varhain.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nyt  vaan on muistettava kerätä maitotölkkejä kylvöksiin. Tomaatintaimetkin koulin aina lopuksi niihin kasvamaan.

16114815_692880730880517_5204191288755745420_n

Löysin tällaisen inkiväärinkasvatuslinkin, klik, ja juurrutusta piti tietenkin panna alulle heti. Mukulat isoon ruukkuun ja sitten odottamaan, odottamaan…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viime keväänä kokeilin bataattia. Odotin ja odotin niitäkin –  ja syötyämme syksyllä ne nakkimakkaroiden kokoiset mukulat, oli selvää, että sitä ei enää tarvitse odotella.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viime kesän koristeheinäkylvönä oli isoräpelö,

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

tänä kesänä ajattelin sen tilalle koristehirssiä, joka on minulle tuttu muutaman vuoden takaa. Ja kun tilailee usein Korpikankaalta, pakettiin sujautetaan monesti joku bonuspussi. Tällä kertaa ihania ikikukkia,

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

joita pikkurenki ja  -piika saavatkin itse kasvattaa kasvimaallaan.

Tässä on minun mielestäni  paras ja ihanin samettikukka! Moni siitä kyseli avoimessa puutarhapäivässä. Lajike on kääpiösamettikukka ”Red Gem”, voi tilata hyötykasviyhdistykseltä, klik.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ensi kerralla kerron tarkemmin muutamasta siemenlajista, tämä riittää tälle päivälle. Lisää näitä keväisiä pilviä odotellen terveiset Riitan puutarhasta!

16196016_696604560508134_479338288000391406_n

Kategoria(t): Piha ja puutarha | Avainsanat: , , , | 2 kommenttia

Suksilla ja luistimilla

Lunta on edelleen todella vähän, onneksi kuitenkin sen verran, että jäällä on voinut hiihdellä ja luistellakin. Keuruu on tunnettu kauniista järvistään, joten yritämme isännän kanssa talven aikana valloittaa suksilla ne kaikki. Tässä  Kiviselän lenkki, noin kymmenen km

16114467_1279860705385880_8743140428214813583_n

ja tässä Tarhia, noin 8 km. 16105566_1281651408540143_2687022920929394857_nKotilahdelle pääsee kahden saaren välistä vasemmalle, mutta edessä on sula salmi. Tässä kotilahden lenkki kotirannasta hiihdettynä, matkaa 2,6 km. Tarhialle johtava salmi näkyy hyvin kuvan keskivaiheilla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Ladut ovat nyt jäiset, mutta toisaalta hiihtää voi missä vaan. Joku oli aurannut meidänkin iloksemme radan kotilahdelle, siinä pikkurenkikin luisteli äidin kanssa viikonloppuna.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAKumpi on nopeammin eväspaikalla, äiti vai pikkurenki? Vauhtia, pappa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pikkupiika luisteli jonkin aikaa papan auraamalla luistinradalla, mutta tällä kertaa hauskempaa oli kuitenkin eväiden popsiminen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAPeukaloinen pääsi luisteluretkelle mukaan ahkiossa ja nukkui sikeästi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pikkupiian ensimmäinen hiihtolenkki sujui ihmeen hienosti ja pikkurenki oli jo tosi mestari. Hän hiihti viikonloppuna yhteensä viisi kilometriä.

16143254_1286613418043942_3896083532100975036_n

Tänään tiistaina paistoi aurinko kirkkaasti ja siksi otin päivän lenkin leppoisasti valokuvia napsien. Sportiassa alkoi ale ja innostuin hankkimaan sieltä voiteluvapaat suksetkin. Aika hienot!

16265479_1286365338068750_7533325492089881575_n

Mutta ei se sitä tarkoita, että hylkäisin vanhat, ei tosiaankaan. Isännän voitelemat ovat tietenkin ne parhaat. Näitä vaan ei tarvitse voidella ja oletan, että suojasäällä ne toimivat paremmin kuin entiset.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Parhaat hiihtohanskat ovat nämä itse huovutetut lapaset! Tykkään, tykkään…TYKKÄÄN!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Koti jo näkyy, tuolla lumettomien peltojen takana.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERAAuringon valo voimaannuttaa ihmismielen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAIhana, kevättä enteilevä päivä.

Kategoria(t): Pikkuväen kanssa, Sekalaista | Avainsanat: , , | Kommentoi

Helpot juurespihvit

Huomasin K-kaupan esitteessä helpon ja nopean juurespihviohjeen. Alkuperäisen löydät täältä, klik, mutta laitanpa itsellenikin muistiin tänne blogiin, miten meillä tehtiin.

Juurespihvit

  • pötkö Pirkka-juuressosetta
  • pieni sipuli kuutioituna
  • ½ dl perunajauhoja
  • 1½ dl kaurahiutaleita
  • 2 munaa
  • ripaus maustepippuria
  • hiukan suolaa
  • noin ½ tl yrttimausteseosta

Sekoita kaikki ainekset keskenään kulhossa, anna turvota muutama minuutti ja paista voissa, ohukaispannussa, sopivan miedolla lämmöllä kauniin ruskeiksi molemmilta puolilta. Annoksesta tuli muistaakseni 18 lettusta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Uskomattoman hyviä!

Kategoria(t): Kokataan - Eturuuat | Avainsanat: , | 2 kommenttia

Mummon sukat

Nyt kun vuosi on vaihtunut, on tämän puutarhamummon sukantekoaika alkamassa. Kun ei ole pihatöitä ja aikaa riittää, niin joka kevättalvi se innostus puskee päälle ja niin on sitten ennen toukokuuta seuraavan joulun sukat suurin piirtein kasassa. Monesti kaikenlaista muutakin, mutta ainakin sukkia. On niitä siksikin mukava olla varastossa, että voi joskus tuliaisiksi kyläreissulle sellaiset mukaan sujauttaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mutta siitä aioin muistuttaa, että kun lasten jalat kasvavat vauhdilla, ei aina tarvitse kaikkea alusta alkaa. Vai vieläkö kukaan viitsii jatkaa vanhoja villasukkia? Äitini aikoinaan käytti uusiksi ainakin varren, neuloen vain uuden terän hajonneen kantapään vuoksi. Mutta pienien käyttäjien sukat eivät juurikaan rikki ehdi mennä, sen sijaan terän pituus jää lyhyeksi. Jouluaikaan pikkurengin mummolasukat näyttivät siltä, että jatkoa tarvittaisiin ja tässä ne nyt ovat työn alla:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pese sukat, leikkaa ronskisti terästä kavennuspala pois. Sitten voikin purkaa jatkoa (langanpätkiä irrottaen) kunnes ollaan ”selvillä vesillä”. Silmukat takaisin puikoille ja uutta tulemaan! Tässä tapauksessa oli vielä samaa lankaa jäljellä, mutta toki jatkon voi tehdä ihan toisellakin värillä – sehän näyttää vain hauskalta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nyt on mummolassa  jälleen sopivat villasukat renkipoikaa odottamassa.

 

Kategoria(t): Niksit | Avainsanat: , | Kommentoi

Vanhat rautapannut käyttöön

Olin vuosia sitten hylännyt mökille vanhan valurautaisen paistinpannun. Enhän sitä enää kotona tarvitsisi, kun ”parempiakin” oli tarjolla. Lettuja nuotiolla, siihen sitä voisi ehkä  joskus käyttää, mutta kun paistinpannu oli kesäkeittön seinällä vuosien saatossa ruostunut ja surkeassa kunnossa, ei se taitaisi siihenkään työhön enää kelvata. Tässä kymmenen vuotta sitten otetussa kuvassa se roikkuu muurinpohjapannun vieressä.

EPSON DSC picture

Sitten, en muista enää mistä, sain inspiraation kunnostaa ja kokeilla mustaa rautamöhkälettäni. Olin sitä paitsi löytänyt  toisenkin vanhan pannuni, jota voisi samalla myös kokeilla. Putsasin metallisudilla ruosteita ja voitelin Muurikka-silavalla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sen jälkeen ne pääsivät leivinuuniin hehkuvan hiilloksen päälle rasvapolttoon, musta pannu jopa kahteen kertaan.

14650185_1181936915178260_517564175458559893_n

Kun liiat rasvat oli pyyhitty pois talouspaperilla, niin voi sitä ihmettä! Kauniit, kiiltävät pinnat. Mutta takaisiko se myös tarttumattomuuden? Sitä piti heti kokeilla.

14725528_1181936865178265_6336126086690301549_n

Ensimmäinen kokeilumunakas pikkupannulla, hyvin toimii! Eikä tartu kiinni.

14720465_1181936868511598_5435988925095924830_n

Sitten letut, voi mitkä pitsireunat ja upea väri!

16002730_1278839435488007_2884191715320639970_n

Ja, jännityksen tiivistyessä, isommalla pannulla tein ensimmäisenä uusiokäyttötyönä kalapullia. Voita pannulle, hieno ruskistus!

15977224_1278086202229997_1979522445004742886_n

Paistaessa rasvalisä on välttämätön eikä näitä tietenkään panna tiskikoneeseen, että tarttumaton pintarasva säilyy. Toistaiseksi on riittänyt vain paperilla pyyhkiminen ja jatkossakin korkeintaan lämmin vesi. Rasvapolton voi tarvittaessa uusia. Nyt nuo molemmat aarteet pääsivät pitkän, parinkymmenen vuoden loman jälkeen taas ahkeraan työhön. Oletko sinäkin hylännyt tällaisen aarteen?

Kategoria(t): Sekalaista | Avainsanat: , , | 6 kommenttia

Tuoretta kalaa!

Meillä ei ole innostuttu talvikalastamisesta ja siksi onkin mahtavaa, että voimme ostaa toisinaan kuhaa suoraan ahkeralta, paikalliselta kalastajalta. Kun kalat kaiken kukkuraksi ovat valmiina fileinä, niin onpas helppoa. Viime viikolla tuli jälleen tietoa, että kuhaa olisi tarjolla ja niin meillekin tuotiin satsi viikonloppuvieraita odottamaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mutta ei siinä kaikki, sillä saalista oli tullut liikaa. Haukia ei ollut tarkoitus kalastaa, nyt niitäkin olisi tarjolla kaksi kappaletta. Huolitaanko? Ellei itse käytetä, niin voisi kuulemma viedä vaikka ketuille. No, ei ketuille, mutta kalapulliin ja kissallekin! Nuuhkaisepas mitä saat, tämä kävi kyllä jo pakasteessa – varmuuden vuoksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Voi että tekee mieli, anna jo…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

…missä se herkku viipyy? En kestä enää tätä odotusta. Mauuu!!!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aah, rouskis rouskis…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

…ja sitten krooh…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olipas mahtava kalapäivä, sillä kuhien ja haukien lisäksi tarjolla oli myös mateita. Huolitaanko niitäkin? Nahka pois (isännän hommaa), omat perunat ja sipulit, kermaa liemeen. Slurp, matikkakeitto, slurp…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ja vielä ne roippeet, ne kiehautin kanoille ja Kalle-kukolle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Koko talon väki sai osansa. KIITOS!

 

Kategoria(t): Sekalaista | Avainsanat: , , | Kommentoi