Kassakone

Löysin Vilikka-kirppikseltä parin euron kassakoneen pikkuväen leikkeihin. Tuolla kirpparilla on mukava tapa laittaa nettiin aina kuvia viikon kattauksesta ja jo sieltä se pisti silmään. Mutta voi kurjuus, kun laitoin kotona patterit paikoilleen se toimi vain puoli minuuttia. Pääsiköhän joku johto irti? Koska esikoinen oli tulossa rakkaansa kanssa viikonlopuksi, ajattelin, että ehkä hän voisi tehdä asialle jotain. Innokkaasti poika tarttuikin haasteeseen ja purki kaiken osiin piirilevyjä myöten. Huh!

Selvisi, että tomintaa oli, mutta näppäimistö on varmaan niin likainen, että se ei anna kosketusta. (Näin käy joskus myös kaukosäätimille, joista hän tosiaankin poistaa sen muovisen liuskan, pesee nestemäisellä käsitiskiaineella ja kuivauksen jälkeen asentaa takaisin.) Mutta työvaiheiden aikana oli yksi liitos irronnut ja siksi tarvittiin vielä tinausta. Kun kadoksissa ollut kolvi oli löydetty papan isännän alta, sulatettiin uuden vuoden aattona valetun tinan kokkareesta sen verran, että liitos onnistui.

Sitten kokoaminen, insinööriltä sekin onnistui. Onpas kiva! ”Pankkikortinkin” voi työntää paikoilleen ja näppäillä ”oikean” pin-koodin. Täytyy vain kerätä myyntitavaroita, kunhan purkkeja ja purnukoita tyhjenee. Kahden euron ostos – eiköhän siitä sen verran hauskuutta irtoa. Ja irtosikin jo, kun naurettiin, että tuollahan isäntä voikin nyt laskea tiedot veroilmoitukseen!

Kategoria(t): Sekalaista Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s