1930-luvulla tehty navetta on aika huonossa kunnossa. Vintin lattia, eli navetan sisäkatto, on vuotaneen tiilikaton vuoksi osin vaarallisen laho,
entisen heinäladon kattoparrut ovat antaneet periksi ja katto on taipunut.
Nämä ovat edessä olevia suuria remontteja, mutta ensimmäiseksi aloitimme helpoimmasta päästä eli ikkunoista. Pian nekin romahtaisivat, kun olivat näin lahot.
Timo Timpuri tuli hommiin ja jälkeä syntyi vauhdikkaasti. Olin maalannut listoja jo etukäteen
nyt niitä vain sahattiin
ja niistä koottiin uudet ikkunanpuitteet.
Kun vanhat ikkunat oli poistettu, karmien huullokseen laitettiin silikonia ja uusi lasi painettiin paikoilleen. Sitten valmis kehikko kiinnitettiin ruuveilla ja rakojen sekä lasin ja karmin väli tiivistettiin silikonisaumalla.
Tämä tapa oli ehdottomasti halvin meidän tilanteessamme, kun on kysymys vain varastona ja korkeintaan kanalana toimivasta navetasta. Yhden ikkunan päällä näytti siltä, että tiilet voisivat jossain vaiheessa tulla alas, joten sitä oli varmuudeksi tuettava. Maali puuttuu vielä listoista.
On näissä kahdessa vaan huima ero! Oikealla vielä kunnostamaton kanalan ikkuna,
josta nyt kuljetaan näin kirkkaiden lasien kautta.
Ovien ulkovuorauskin oli huonossa kunnossa, kun katolta roiskuva sadevesi oli niitä huuhtonut vuosikymmenien ajan.
Syksyllä räystäille asennettiin sadevesikourut ja nyt keväällä oli aika vaihtaa paneelit. Valttasin ne irrallaan etukäteen
ja kiinnitys kävi Timo Timpurilta näppärästi naulapyssyllä.
Valtin päälle vetäisen myöhemmin peittävämmän maalin, mutta näinkin on jo ihan toinen ilme! Pienellä saa ihmeitä aikaan.
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 
Kyllä teillä riittää touhuja siellä-
Olette ahkeria.
Kun pihapiiri on täynnä vanhoja rakennuksia, se tuntuu joskus rasitteelta. Mutta sitten kuitenkin taas jaksaa ryhtyä hommiin, jostakin sitä voimaa vielä löytyy.
Teillähän on isot työt alkamassa, mutta hienoa muutosta jo näkyvillä.
Pikkuhiljaa korjailemme niin kauan kuin voimia riittää!