Kesällä miehen sisko kyllästyi kaktukseen, joka kukki aina silloin, kun hän ei ollut sitä näkemässä. Käyn tarvittaessa kastelemassa kasveja hänen Keuruun asunnollaan ja tämä kaktus on aina ollut kukassa silloin, kun asukas on ollut pääkaupunkiseudulla. Vein uuden hoidokkini kesäksi kuistille ja niinpä se olikin jo sisälle tuotaessa täynnä nuppuja. Olen yrittänyt viivyttää kukintaa pitämällä sitä viileällä lasikuistilla, mutta nyt oli annettava periksi: Pyhäinpäiväksi ripustimme sen keittiöön kaikkien kaikkien ihailtavaksi. Wau!
Kiitos ihanasta kukkijasta ja terveiset blogin ahkeralle lukijalle, Minni-kälylleni!
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 
Oho! Tota vois kutsu jo kukkamereksi. Onpa komee!
Nettimartta, niinpä! Ei meillä ennen ole tällaista kukkijaa nähtykään!