Lempiohjelmani on tanskalainen maajussi, joka keksii ties millaisia käyttökohteita ties mille tarvikkeille. Yksi mieleeni parhaiten jääneistä ideoista on risuaita: epämääräisten, paksujen aitaseipäiden väliin koottu aidanne tai este, muistaakseni orapihlajista. Eipä mene lampaatkaan läpi! No, meillä ei voi ajatellakaan piikkistä orapihlaja-aitaa, mutta koripaju leikataan joka kevät, enkä henno oksia hukkaankaan heittää, sillä askartelu on jäänyt vähiin viimevuosina.
Olimme jo pari vuotta sitten aloittaneet aidan teon, mutta risuja ei silloin ollut tarpeeksi. Nyt varastossa oli kahden kevään leikkaukset ja aita jatkui kummasti. Ei tarvitse muuta kuin pudotella oksia seipäiden väliin. Tätä aitaa osaavat tehdä perheen pienimmätkin!
Ensi keväänä voimme painella tämän vuotisia alemmas ja koota päälle uusia. Ja risuja tuntuu riittävän!
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 