Mehumaija, ystäväni

Nyt on monella mehujen valmistaminen meneillään. Koska minulta toisinaan pyydetään ohjeita aivan alkeista lähtien, niin kerronpa tässä omasta tavastani. Saattaahan siinä olla jotakin uutta ideaa konkarillekin!

Meillä tykätään sekamehusta, joten keräämme erilaisia viinimarjoja sekaisin. Marjojen puhdistaminen käy kätevästi näin: Noin kolmasosa ämpärilliseen lisätään vettä niin paljon, että roskat nousevat pintaan ja valuvat pois. Välillä sekoitellaan käsin pohjia myöten keräillen uivia lehtiä. Lopuksi kaadetaan lävikköön ja siinäpä onkin osa marjoista jo mehustuskunnossa. Marjojen ruoteja en irroita.

Kun kaadan marjat mehustimen yläosaan, lisään sekaan pakasteesta sulamaan ottamani mansikka- ja vattupussilliset lisämakua antamaan. Veden tulee kiehua voimakkaasti koko mehustuksen ajan, joten välillä voi joutua tarkistamaan sen riittävyyttä, (ettei käy kuten minulla kerran: Unohdin ulkotöissä koko homman ja pilalle meni kuivilleen jäänyt teräsmaija!) Kiehuttelen noin 50 minuuttia laskien pari kertaa letkusta valmista mehua kattilaan, ettei se vuoda yli. Marjoja ei sekoitella – ne saavat rauhassa muhia loppuun, jolloin katkaisen virran ja annan niiden laskehtia noin kymmenen minuutin ajan. Sen jälkeen kerään marjamössön reikäkauhalla pois sankoon, kaadan lopun mehun talteen, kippaan uuden sangollisen marjoja yläosaan ja jatkan uutta mehustuserää saman tien, kunhan alin vesikattila jälleen täytettynä kiehuu. Mehustetut marjat voi käyttää halutessaan vaikka kiisseleihin tai keittää niistä jälkimehua lisäämällä vettä ja siivilöimällä sitten (samean) mehun eroon. Joku kai tekee viiniäkin jätemarjoista, meillä ne viedään kompostiin tai naapurin lampaille.

En lisää sokeria marjojen sekaan vaan tasaisen laadun saamiseksi vasta valmiiseen mehuun. Koska säilytän pulloja jääkaapissa enkä pakasteessa, sokeria on oltava tarpeeksi. Suhde on ollut niin, että kaadan 5 litran kattilaan 1,5 kg sokeria ja loput mehua.

Pullotukseen sain niksin kaksikymmentä vuotta sitten tuttavalta: Meilläkään ei enää kuumenneta lasipulloja uunissa – inhosin aina tuota mielestäni hankalaa vaihetta. Teemme näin: Haen varastosta edellisenä päivänä puhtaat pullot pesuhuoneen lattialle ja täytän piripintaan vedellä (jos vesi on kylmää, se lämmetessään nousee jopa ylemmäs kuin pullonsuu). Kaikki bakteerithan heräilevät nyt innoissaan unestaan! Seuraavana päivänä kaadan vedet pois, lisään hanasta viitisen senttiä kuumaa vettä pullojen pohjalle (etteivät poksahda rikki kuumasta mehusta) ja alan täyttää:

Panen tyhjän pullon  muovikannuun ja lisään kiehuvan kuumaa mehua niin paljon, että kaikki kuohutkin ovat valuneet yli. Kumikorkit ovat olleet kuumassa vedessä odottelemassa, nyt nappaan sieltä (hanskat kädessä) korkin ja lupsautan nopeasti tiukkaan paikoilleen. Tämän jälkeen huuhtaisen pullon kuuman veden alla ja jätän makuuasentoon tiskipöydälle noin puoleksi tunniksi. Tämä on tärkeää, koska eloon heränneet bakteerit tuhoutuvat näin myös pullon suun ja korkin kriittisestä välimaastosta – pystyasennossa siihen muodostuisi hetkessä viileämpi väli. Muovikannuun yli valunut mehu kaadetaan takaisin kattilaan, joka siis on koko ajan lähes kiehumispisteessä, ja pullotusta jatketaan.

Kun pulloihin pystyy koskemaan ilman kumihanskoja, nostan ne pystyyn odottelemaan kylmäsäilytystä. Ikinä ei ole homehtunut yhtään mehupulloa! Joskus joku korkki saattaa olla liian väljä johonkin pulloon, silloinhan mehu pilaantuu. Sen huomaa helposti kuitenkin siitä, että kumikorkki ei painukaan luttuun pullon ollessa pystyasennossa, eli tyhjiötä ei enää ole. Se mehu juodaan ensimmäisenä!

Koska varaston vanhaan jääkaappiin ei mahdu koko talven pulloja (eikä minulla niitä niin paljon olisikaan), säilytän sokeroimattomat mehut 10 tai 5 litran kanistereissa isossa pakastearkussa. 10 litran astiaan mahtuu noin 2,5 mehumaijallista mehua, jonka siis otan talvella tarvittaessa sulamaan, lisään sokerit ja pullotan kuten syksylläkin. Helppoa talvihommaa! Puolen litran lasipulloja ei vaan enää tahdo löytyä, Alkosta kun ei juurikaan tule niitä osteltua…onneksi etikkaa on ollut vielä lasipulloissa.

Kotimehu on ihanaa, lisäaineetonta juomaa. Kun ostaa sokerit tarjouksesta, hintakaan ei päätä huimaa. Marjoina käyvät kaikki, yhdessä tai erikseen, ja raparperikin on herkullinen ja helppo mehuaines. Jos pakkasessa on tilaa mehutölkeille, voi sokerin määrää pudottaa  ja työ helpottuu muutenkin, koska mehua ei tarvitse kuumentaa niin kuumaksi, vain sen verran, että sokeri sulaa. Ja lasipullovaihekin jää pois. . Eläköön, suomalaiset marjat ja suomalainen Mehumaija!

Mainokset
Kategoria(t): Kokataan - Jälkiruuat ja muuta makeaa Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

24 vastausta artikkeliin: Mehumaija, ystäväni

  1. Sirkku sanoo:

    Suurkiitos tuosta korkitusvaiheen upeasta keksinnöstä! Luen tekstisi vielä kerran ajatuksen kanssa, käsken Maatalouskoululaistyttärenkin lukemaan, jotta varmasti painuu mieleen.
    Tuo kumikorkki onkin varmaan ”steriilimpi” vaihtoehto, kuin metallinen kierrekorkki.
    Tällä pullotustavalla säästyt kokonaan Atamonin tai muun säilöntäaineen käytöltä.
    Äitini, joka vielä jonkin verran mehuja laittelee, voi myös suuren pakastinkapasiteettinsa ansiosta pakastaa viinimarjat ämpäreissä ja siirtää keittohommakin talvi-iltojen iloksi.
    Kyllä nämä meidän mehumarjat on upeita!

    • Sirkku, olen ollut tosi tyytyväinen tähän itsekin. Ja aikaisemmin minäkin pakastin 5 kg:n muovipusseissa pestyt marjat talven mehustusta varten, mutta olen todennut, että aikasmoisen kätevää on mehustaa ne samantien ja pakastaa sokeroimattomana mehuna. Vievät yli puolet vähemmän tilaa pakkasessa!

  2. Olli Manninen sanoo:

    Hei. tuo pullojenkäsittely vaikuttaa kiinnostavalta, kokeilen sitä! Kiitos vinkistä.

  3. aino heikkilä sanoo:

    Keitän nykyisin jokapäiväiseen käyttöön muutaman kannullisen mehua kattilassa (5 litran kattila) ja säilytän kylmiön hyllyllä.
    Kikkani pilaantumisen estämiseksi on joka satsiin puolukoita tai karpaloita. Säilyy näinkin.

    Samoin olen tehnyt, jos keitän mehumaijallakin. Tuo kanistereissa säilytys onkin hyvä niksi, ei vain ole tullut mieleen.
    Juuri kertomallasi tavalla minäkin poistan roskat viinimarjoista, joku väitti ettei ne mehussa mitään haittaa. Kun mustien huuhteluveden pinnalta poimii tarpeeksi pinnalle nousseita ”hyviä marjoja” ja katsoo miksi ne nousee pinnalle, ainakin minulla huuhteluhalut säilyy.

  4. Maritta Hongell sanoo:

    Hei. Yli 30 v oon äiti apurina mehustanut. Joskus saaliina sata pulloa päivässä. Tällä kertaa jäi 68 pulloon. Mielestäni yksinkertaisinta on laittaa sokerit marjojen joukkoon. Annan valua kaiken mehun. Sekoitan maijassa ennen pullotusta. Pullo on tuolilla sanomalehden päällä. Pidän kiinni uudella hyvällä kylmässä vedessä kastellulla luutulla. Sillä on näppärä pyyhkäistä mahdollinen yli päästetty vaahto pois pullon suusta ja kiertää korkki tiukalle vaikka on kuuma pullo. Helpoin korkki on tavallinen muovinen kierrekorkki, esim limsapullosta. Puhtaat lasipullot huuhtaisen varmuudeksi atamonliuoksella ennen pullotusta. Hyvin säilyy äidin kellarissa, omassa, tytön ja pojan jääkaapissa. Maru

    • Maru, kiitos kommentista! Mehun sokerin saa tosiaan tasalaatuiseksi kertomallasi tavalla.
      On mukavaa lukea erilaisista mehuntekotavoista, itse kukin helposti kangistuu omiin tyyleihinsä.

  5. Seija sanoo:

    Kiitos vinkistä ”ei-lasipullojen-kuumennusta-uunissa”. Tätä täytyy kokeilla, ensi viikolla alan mehustaa punaherukoita. Minustakin pullojen kuumennus uunissa on ollut mehustuksen työläin vaihe. Meillä on niin hyvä kellari,että siellä mehupullot säilyvät homehtumatta. Laitan pullot hyllylle pitkälleen, sanomalehteä väliin ja seuraava kerros. Vesi puhdistusta aion myös kokeilla.
    Arvaapa miten osuin tänne? Keräsin juuri saskatoonit ja etsin tietoa saskatoonipensaiden leikkammisesta. Hyvä osuma!!!

  6. katri sanoo:

    Kiitos täältäkin vinkistä miten pullottaa ilman uunissa kuumentamista. Lapsena katsoin kun äiti kuumenti uunissa ja siitä on jäänyt ”traumat” joten olen viimevuonna kun olen aloittanut mehun tekemisen pakastanut kaikki. Nyt uskallan pullottaa ohjeesi mukaan. Kiitos siitä!

    • Hieno juttu! Ja tosiaan on tärkeää se bakteerien esiherätys, eli piripintaan vettä täyteen edellisenä iltana yöksi. Ja toinen tärkeä, eli pullotus jälleen piripintaan ja korkituksen jälkeen vaakasuoraan jäähtymään joksikin aikaa. -tämä makuuasento takaa, että kriittisin paikka eli korkin ja kaulan yhtymäkohta, steriloituu kuumalla mehulla eikä vajene heti tyhjiöksi, kuten pystyasennossa käy. Korkit tietenkin myös lämpimään veteen odottelemaan!

  7. Omena sanoo:

    Oletko koskaan kokeillut tuota pullotus-menetelmää hilloille? Onko kellään kokemusta muusta kuin purkkien kuumennus?

    • No olipas idea! En ole kokeillut, mutta voisi varmaan kokeilla! Mitenkähän se vaihe toteutetaan, kun pullojen on oltava kyljellään puolisen tuntia. Pitäisi varmaan kääntää purkit nurinpäin vai miten…

  8. Jari sanoo:

    Säilyykö Omenoista tehty mehu myös näillä keinoin ? Kiitos hienoista opeista ja nikseistä 🙂

    • En ole mehumaijalla varsinaisesti omppomehua tehnyt, mutta kylläkin mehuasemalla tuoremehua. Silloinkin olen liottanut etukäteen pulloja vuorokauden ja paikalla ne on pullotettu piripintaan, sitten kumikorkki päälle. Vaakatasoon en ole voinut tuota isoa määrää laittaa, mutta aina ovat säilyneet kevääseen. Eli ei omppomehu näytä sen kummemmin käyttäytyvän kuin marjamehutkaan. Iloisia mehupäiviä!

      • Seikku sanoo:

        Viime ja toissa kesänä omenasato oli iso, joten ne puristettiin mehuksi mehutilalla ja sitten itse pastöroimme: digitaalisella mittarilla lämpötila 85 asteeseen.Muuten toimin ”Riitan mehustusohjeen mukaan” ja muistin liottaa pullot etukäteen! Ei ollut ongelmia säilyvyyden kanssa.

      • Tuokin hyvä idea, että pastöroi itse. Meillä on aina tehty kaikki mehuasemalla – kätevää, mutta kalliimpaa!

  9. Enzo sanoo:

    Hei, siitä pullojen valmennuksesta noin vuorokausi ennen mehun pullottamista.
    Onkohan se sama asia jos pesen pullot kuumalla vedellä ennen pullottamista, se kuuma vesi kai tappaa nukkuvatkin pöpöt ja myöhemmin se kuuma mehu hoitaa loput pöpöistä??

    • Tuohon en kyllä osaa sanoa mitään, kun en ole kokeillut. Olen vaan vuosikymmenet tehnyt tuon esiherätystavan mukaan eikä koskaan ole vielä yhtään pulloa homehtunut. Kauankohan se pöpöjen esiherätys kestää? Tarvitaanko siihen vuorokausi? Voithan kokeilla kumpiakin tapoja.

  10. Seikku sanoo:

    Olen viime päivïnä ajatellut sinua Riitta monta kertaa, kun mehustin mustikoita ja herukoita. Kiitos erinomaisesta ohjeesta. Edelliseen kysymykseen oma kokemukseni: olen tehnyt juuri näin eli ”kiireessä” esiherätys on jäänyt tekemättä. Silti mehu ei ole homehtunut kellarissa. Laitan pullot pitkälleen hyllylle. Herukoiden puhdistus vedellä on myös oivca neuvo.
    Kiitos, on mielenkiintoista lukea blogiasi. Hyvää loppukesää.

  11. Maire sanoo:

    Enzo, olet aivn oikeassa. Olen tehnyt kaiken juuri kuten Riittakin, mutta pullotusvaiheessa olen kyllä oikaissut.
    Huuhtelen pullot niin kuumalla vedellä kuin kraanasta tulee ja täytän tiskialtaassa piripintaan, sitten otan kumikorkin kiehuvasta vedestä kattilasta ja plumpsautan paikalleen. Kun keskus painuu sisään, tietää että homma on onnistunut. Meneehän siinä muutama pisara mehua hukkaan kun teen tämän täyttämisen tiskialtaassa, mutta mitä sitten. Kukaan ei ole tätä minulle neuvonut enkä ole talouskoulua käynyt, ihan itse vaan aloin näin nuorena tehdä kun en muustakaan tiennyt. Hyvin on toiminut yli 50 vuotta, koskaan ei ole mehu pilaantunut.

  12. Hyvä tietää. Talouskoulussa aikoinaan ne pullot kyllä uunissa kuumennettin, joten tämä helpompi tapa oli minullekin tervetullut. Mehustus kaikkine vaiheineen on sen verran työläs juttu, että opituista tavoista on vaikea luopua uusiin kokeiluihin, kun pelkää sitä pilaantumista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s