Jyväskylän löytöjä

Nyt kun on meneillään mörön häätökampanja, pitää käydä joka arkipäivä Jyväskylässä, jonne matkaa kertyy yhteen suuntaan noin 60 km. Hoito kestää vain muutaman minuutin ja sitten takaisin kotiin. Eipä me tässä kaupungissa yleensä käydä kuin pari kertaa vuodessa, sillä periaatteena on kannattaa oman paikkakunnan kauppoja. Nyt kuitenkin on poikettu kirpputorilla ja joissakin erikoisliikkeissä, kun kerran sinne asti ajetaan.

Torikeskuksen alakäytävästä löytyi ohimennessä kiva kettiötarvikekauppa, Decola, jonka olemassaolosta en tiennyt mitään. Myös netin kautta voi tilata. Ekalla kerralla ostin sieltä napakat mansikkapihdit, sillä entiset, metallilevystä taivutetut, olivat löpsähtäneet jo ihan käyttökelvottomiksi. Näissä uusissa näytti olevan jopa vuosien takuu, mutta eivät ne meidän pienellä käytöllämme ikinä hajoa. Hih, nyt on jälkipolvillekin perintönä kunnon tuote!

Joka tapauksessa tuntuivat niin näppäriltä, että piti seuraavana päivänä hakea isännällekin, sillä yhdessähän me kaksi aina kaiken teemme – mansikoiden perkauksenkin. Ja varsinkin sen.

Samassa liikkeessä oli myös myynnissä kuorimaveitsiä, joita ilman en tule toimeen. Ihan paras malli, joka on meillä ollut käytössä jo parikymmentä vuotta! Mutta näissäkin terä vuosien saatossa tylsyy multaperunoiden kuorinnassa, joten joskus on uusittava. Nyt mukana oli myös sahalaitainen malli ja kun kotona kokeilin sitä persimoniin, niin kyllä toimi hyvin. Se on tarkoitettu pehmeäkuorisille, päärynä varmaan sopii myös ja kuulemma tomaattikin.

Yksi seinä oli täynnä erilaisia kakkukoristeita sun muuta sen tapaista ja muumi-piparitalohan tarvitsee tietenkin sydämiä katolleen. Olipa siellä myös ”rubiineja”ja muita syötäviä, sokerisia ”jalokiviä”, joita ilman toki hyvin pärjää, mutta jotka voivat loihtia satukakun tai piparitalon vielä sadunhohtoisemmaksi. Rubiinithan kuuluvat muumisadun taikurille, niin että minnekähän niitä laittaisinkaan, jos hän yön pimennossa ratsastaa mustalla pantterillaan siitä ohi.

Eikä se muumi-piparitalokaan ole vasta kuin haave, mutta muotit löytyivät kuitenkin kirpputorilta, jonka nimi on sopivasti ”Kirpparilla”!