Aihearkisto: Surusydämellä

Vanhat kortit ja kirje joulupukille

Löysin siivoillessani nämä kaksi vanhaa korttia äidin jäämistöstä. Voi miten kauniita! Toinen on annettu mummolleni äitienpäivänä, varmaankin noin 50 vuotta sitten. Kun sen avasi, niin sisältä hypähti ruusukimppu. Toinen on joulukortti, jota ei ole lähetetty kenellekään eikä toki lähetetäkään, vaan … Lue loppuun

Kategoria(t): Koti, Surusydämellä | Avainsanat: , | 2 kommenttia

Tunteikas reissu Kotkaan

Viime viikonloppuna meillä oli kurssitapaaminen Kotkassa. Keväällä 42 vuotta sitten Jyväskylästä valmistui 30 työintoista lastentarhanopettajaa, joista nyt 10 oli mukana paikalla. En itse ole useinkaan päässyt mukaan, mutta nyt oli vihdoin mahdollisuus ja aikaa lähteä. Kuulumisien vaihdon jälkeen kävelimme syömään … Lue loppuun

Kategoria(t): Matkat, Surusydämellä | Avainsanat: , , | 4 kommenttia

Sadetta ja särkyneitä sydämiä

Tänään oli taas tunteikas päivä: isän syntymäpäivä. Päivä, jolloin ennen vein hänelle kukkapenkistä taittamiani särkyneitä sydämiä, hänen lempikukkiaan. Aamupäivällä kävimme hautausmaalla sateessa, siinä toivotussa, kauan odotetussa sateessa, isää muistelemassa. Illalla oli Keuruun vanhassa kirkossa Matkavirsiä-konsertti. Baritoni Esa Ruuttunen puhdassointisen sellotrion … Lue loppuun

Kategoria(t): Surusydämellä | Avainsanat: , | 4 kommenttia

Taimi-mummolle kesän lämpöä

Eilen Multian kauniissa kirkossa, kauniin arkun äärellä, kesän lämmössä: Kaunis päivä – kauniit muistot. Työntäyteinen elämä – nyt syvä rauha. Kiitos ja kaipaus sydämissämme. Hyvää ja aina auttavaista anoppia muistaen miniäsi Riitta. ”Kun pitkän elämän elää saa, voi tyynesti uneen … Lue loppuun

Kategoria(t): Surusydämellä | 4 kommenttia

Surua ja sirpaleita

Saimme jälleen suruviestin: Anopin oli aika lähteä, korkeassa 93 vuoden iässä. Läheinen, hyvä  ihminen, joka auttoi meitäkin aikoinaan paljon. Ahkerat kädet ja lämmin sydän jättivät kauniit muistot. Mutta suru tuntuu. Olen muutenkin viimeaikoina miettinyt paljon surun olemusta. Suuri suru tulee … Lue loppuun

Kategoria(t): Surusydämellä | Avainsanat: | 12 kommenttia

Lapsuusmuisto

Äitienpäivään on vielä aikaa, mutta koska tämä runo tuli mieleeni tänään, haluaisin sen esittää. Niin kuin ennen, kauan sitten, kaukana lapsuudessa. KAIVOTIELLÄ Einari Vuorela – Äiti, kuka metsässä haastaa ja puhuu? Siellä niin kaikaa, siellä niin huutaa ja huhuu! – … Lue loppuun

Kategoria(t): Surusydämellä | Avainsanat: | 2 kommenttia

Valkoinen orkidea toi viestin

Sain äitienpäiväksi tyttäreltä valkoisen orkidean. Se kukki silloin pitkään ja kehnosta hoidosta huolimatta alkoi yllättäen jopa  työntää uusia nuppuja, muutama viikko sitten. Nyt ensimmäinen kukka on avautunut. Olen kukinnasta todella iloinen, mutta muutenkin… …Sillä on minulle merkitystä. Siinä on merkitystä, … Lue loppuun

Kategoria(t): Surusydämellä | 2 kommenttia

Pyhäinpäivä tuo mieleen muistoja

Pyhäinpäivä. On hämärää, vaikka iltaan on vielä aikaa. Sataa. Taivaskin itkee. Tänään liekit lepattavat monien rakkaiden, pois nukkuneiden haudoilla. Siellä lepäävät isä, pappa, mummot, tädit, serkku. Moni sukulainen, tuttava, naapuri ja ystävä. Äiti odottaa vielä siunausta, joten hänen kynttilänsä valaisee … Lue loppuun

Kategoria(t): Surusydämellä | 6 kommenttia

Syksyn surullisin päivä – äidin muistolle

Eilen, 18.10, tuli kuluneeksi kolme vuotta isän kuolemasta. Eilisestä tuli myös äidin muistopäivä. Sateisessa, koleassa säässä syksyn tuuli heilutteli hiljentyneen talon siniristilippua. Lippua, jota puolustaessaan  isä vietti rintamalla parhaat nuoruusvuotensa. Lippua, jota rakastaen äiti kiipesi lottana lukemattomia kertoja Kotkan ilmavalvontatornin … Lue loppuun

Kategoria(t): Surusydämellä | 18 kommenttia

Äidin kädet

Tämän äitienpävän aurinko paistaa suruverhon takaa. Raskain ajatuksin palasimme äsken Jyväskylästä äitiäni katsomasta. Tilanne näyttää toivottomalta, niin toivottomalta. Korkea kuume on tuhoamassa hyvin alkanutta toipumista. Äidin kädet olivat rauhallisesti ristissä rinnalla. Hän oli mielissään tutuista kasvoista ympärillä, kyseli Mikaelia, olisi … Lue loppuun

Kategoria(t): Surusydämellä | 9 kommenttia

Surullisia ajatuksia 2

Pääsiäisen maissa kerroin äitini dementiaan liittyvistä käytösoireista. Nyt asioita on selvitelty ja sairaus todettiin alzheimeriksi, kuten vähän ajattelimmekin. Olimme saaneet lääkehoidon, ruokapalvelua ja vähän muutakin alulle, mutta juuri, kun tunnelin päässä loisti valo, voinnissa tapahtui romahdus: Myöhään sunnuntai-iltana kipeytyi toinen … Lue loppuun

Kategoria(t): Surusydämellä | 6 kommenttia

Hiljentymistä ja surullisia ajatuksia

Pitkäperjantaina taivaskin itkee, sanoi mummoni aikoinaan. Surun päivä, surullinen, harmaa sää. Männyn oksista riippuvat jäätyneet kyyneleet.  Itselleni pääsiäisaika on  perinteisesti ollut mielen hiljentymistä: Kiirastorstai-illan ehtoolliskirkko ja Matteuspassion kuunteleminen (ja katseleminen, jos se on TV:ssä) -siinä hyvät ainekset. Olisi upeaa nähdä se livenä! … Lue loppuun

Kategoria(t): Surusydämellä | 12 kommenttia

Hiljentymistä

Syksyn ensimmäinen hallayö vei kukat haudoilta, oli aika käydä sielläkin syystöihin. Ikävöiden katselin isän muistokiven kullattuja päivänmääriä: kaksi vuotta sitten näihin aikoihin elo oli tuskaisen odottavaa: tiesi, mitä pian tapahtuu, pelkäsi sitä, mitä pian tapahtuu, odotti sitä, mitä pian tapahtuu. … Lue loppuun

Kategoria(t): Surusydämellä | Avainsanat: | 3 kommenttia

Isän muistolle

Kävimme äsken hautausmaalla. Särkynyt sydän kukkii parhaillaan, keräsin aina ennen isälle niistä syntymäpäiväkimpun. Hänkin piti kukista, mutta nyt on jo toinen kesä, kun syntymäpäiväkukat viedään haudalle. Tämän muistelu on minulle niin surullista ja vaikeaa, että kyyneleet tippuvat koneen päälle nytkin … Lue loppuun

Kategoria(t): Surusydämellä | 2 kommenttia