1.1.2023

Siinä se taas on, uusi vuosiluku tämänkin mummon elämän kirjassa. Onhan niitä jo paljon ennestäänkin: 1956 aloitin ensimmäisen luokan, 1968 kirjoitin ylioppilaaksi. 1971 valmistuin lastentarhanopettajaksi, hääpäivä on seuraavalta vuodelta. Kauan toivottujen lasten kanssa muutimme 1986 Jyväskylästä Kangasalle, jossa esikoinen aloitti koulunsa ja 1990 Keuruulle, missä vuorostaan toinen lapsemme lähti koulutielleen. Isästä jouduin luopumaan 2009, äidistä 2012, jolloin ensimmäinen lapsenlapsi oli jo syntynyt. ”Mörkö” tuli pelottamaan meitä 2019, tuo s-kirjaimella alkava sairaus on edelleen pelottava mutta onneksi pysynyt poissa. Emme kukaan tiedä, montako lehteä kirjassamme on jäljellä ennen kuin takakansi ilmestyy, siihen saakka nautitaan jokaisesta suht terveestä päivästä ja hetkestä. Tässä kuvia tämän jouluajan onnellisista päivistä:

Kannoimme pikkuväen kanssa jäälyhdyt paikoilleen

valaisemaan jouluaaton reittiä talojen välillä. Se oli niin kaunis!

Pappa haki pikkurengin kanssa jätkänkynttilöitä navetalta

ja kuuset koristeltiin molemmissa taloissa.

Joulusauna kesällä pakkaseen laitettujen juhannusvihtojen kera kuuluu perinteeseen ja tietenkin monet jouluiset koristeet.

Aattoateria katettiin meidän puolellamme yhdeksälle

ja tyttären järjestämät aattokahvit glögikakkuineen

vanhalla puolella.

Joulupukki oli käynyt sillä välin kun talossa ei ollut ketään, mutta ilo oli suuri, kun lahjakassit löytyivät. Pikkurenki toivoi jääkiekkohanskoja ja sai niiden lisäksi kummisedältä myös toiseen harrastukseensa liittyviä asusteita.

Joskus pieni voi tuottaa suuren riemun niin kuin nämä tyttöjen hämähäkit!

Pelailtiin

ja leivottiin välipäivinä karjalanpiirakoita. Pikkupiian ihmetys: Tuleeko tänne riisipuuroa?

Esikoinen lohti vaimonsa kanssa joulupäivän mahtavan juustoillan:

Nyt leikit on leikitty ja viimeisetkin legoasetelmat siivottu.

Pihoissa on hiljaista mutta talven lumipallo on talletettu muistoksi pakastimeen – juhannusaikaa odottamaan.

Uudenvuoden konsertti Wienistä on kuunneltu

ja aloitamme uuden kirjan ensimmäisen, puhtaan sivun. Voi kunpa sieltä voisi ensi jouluna lukea vain onnellisia tarinoita: Kertomuksen rauhasta maailmalla, luvun siitä, kuinka kaikki asettui jälleen paikoilleen ja ihmisillä on hyvä olla. Sitä toivon sydämeni pohjasta.

Advertisement
Kategoria(t): Pikkuväen kanssa Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: 1.1.2023

  1. Maatuska sanoo:

    Kiva idea säilöä lumipallo kesään asti 🙂
    Mukavan kuuloista joulun viettoa teillä 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s