Museotalo kesäkuntoon

Viikko sitten oli sen verran lämmintä, että lähdimme isännän kanssa siivoamaan kotimuseota. Meillähän on lapsuuskotini pihapiirissä lämmittämätön, suuri ja koristeellinen rakennus vuodelta 1881, joka joskus nuoruutensa päivinä on toiminut kesävieraiden majapaikkana. Viimevuosikymmenet se on ollut varastona ja niinpä se oli vielä viisi vuotta sitten niin täynnä kaikenlaista rompetta, että joistakin huoneista ei peräseinää ovelta nähnyt. Siinä siivotessamme sitten aloimme kerätä kaikkea löydettyä ”paikoilleen” ja siitä lähtien meillä on ollut oma kotimuseo.

Rakennukseen pääsee jostain katon rajasta jopa oravia ja siivottavaa on paljon aina talven jälkeen – pientä tuhoa sekä käpyjen suomuja riittää. Ja kärpäsiä!

Tässä isäntä imuroi yhtä monista ikkunoista. Hän seisoo vanhassa kylpyammeessa, joka löytyi siivottaessa yhden huoneen peräseinältä, kaiken tavaran alta. En minäkään sitä aiemmin ollut koskaan nähnyt, vaikka lapsuusaikaani tuossa pihapiirissä olen viettänytkin.

Nyt on imuroitu ja vähän pyyhitty pölyjäkin koulunurkasta,

erilaisiin tilan töihin liittyvästä huoneesta,

talon rakentajan, Aapo-vaarin, pikkiriikkisestä kamarista,

alakerran keittiötiloista

sekä sen viereisestä huoneesta.

Myös yläsali on nyt siisti, tänne eivät oravat ja linnut pääsekään.

Vasta kuvista huomasin, että pöydällä olivat tässä vaiheessa vielä patterit, jotka siivotessani keräsin led-kynttilöistä. Jouluaikaanhan rakennuksessa on ikkunoilla kauniit valot.

Varmaan kärpäsimurointi on vielä toistettava, mutta nyt matot ovat paikoillaan ja talo muuten valmiina, jos kesällä vaikka joku poikkeaisi museokäynnille.

Olen niin iloinen, että pihapiiri on vihdoin, vuosien työn jälkeen, siisti ja vanhan mallin mukainen, sillä nuo navetan kattoikkunathan laitettiin takaisin paikoilleen vasta viime elokuussa. Toivotaan, että vielä lumen alla nukkuva uusi vanhojen perennojen kukkapenkkikin on selvinnyt talvesta hyvin,

toisin kuin tämä taatanpihlaja, jonka myyrät nakersivat kauttaaltaan jo vuosi sitten. Nyt se odottaa muiden risujen kanssa juhannusaaton kokkoa. Nyyh…

Leivoset eivät ainakaan meidän lumisella peltoaukeallamme ”lyö leikkiä” niin kuin vanhassa vappulaulussa lauletaan. Siitä huolimatta: Iloista vappua kaikille!

Kategoria(t): Vanhan talon kunnostus, Wanhat Tawarat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s