Hiihtolomalla

Surulliset uutiset Ukrainasta jatkuvat, mutta meidän elämämme sai iloisia päiviä pikkuväen myötä. Lomaviikko alkoi lauantaina Sahralinnassa hirvikeitolla

ja jatkui sunnuntaina perhekirkolla ja seurakunnan laskiaistapahtumalla. Kun kiipesimme parvelle

urkuja katsomaan,

niin ystävällinen kanttori näytti lapsille myös urkupillit. Arvaisitko, että niitä on 2800? Oli jännittävää kiivetä ”konehuoneeseen” ja nähdä ne.

Kirkonmäellä oli kaikkea kivaa: Hernekeittoa ja laskiaispullia,

makkaranuotio,

liukumäkiä

ja lemmikkejä paijattavaksi.

Kaikkiaan alueella vieraili yli 400 ihmistä, kiitos seurakunnalle hienosta tapahtumasta!

Haapamäellä näytettiin viikolla kaksikin lasten elokuvaa, jotka tietenkin mekin kävimme katsomassa.

Maanantaina oli uimahallin odotettu peuhupäivä, jossa altaille tuodaan kaikenmoisia kellukkeita ja patjoja. Se on aina yhtä riemukasta lasten mielestä. Lähdimme uudestaan perjantaina uimaan ja koska pikkuisimman piian kelluntapuku oli jo hiukan tiukka, ehdotin, että vaihdetaan tavallinen uikkari ja sitten uimavyö, jonka saa uimahallilta. Mutta niin siinä sitten kävi, että sekin heitettiin pois ja neiti 5 vee lähti uimaan, ihan tuosta vaan! Hän polski monta kertaa monitoimialtaan päästä päähän. Suuri oli ilo meillä kaikilla: Pieninkin osaa nyt uida ja uskaltaa jopa sukeltaa. Uimaan oppiminen tietenkin oli viikon kohokohta ja pitihän taitoa näyttää vanhemmillekin, eli vielä lauantaina oli uimahallipäivä. Kelluntapuku oli tosiaan tehnyt tehtävänsä vuoden aikana: Rohkeus oli lisääntynyt, uima-asento tuli luonnostaan oikeaksi ja uimataito muodostui huomaamatta.

Tiistaina paistettiin makkarat Nyyssänniemen leirialueen kodassa ja laskettiin hurjan pitkää liukumäkeä siellä

sekä kotipihalla. Mummin kukkapenkki nukkui hankikannon alla ja laskut luistivat.

Hiihtoa oli kiva harrastaa myös urheilukentän suoralla ladulla, jossa pikkuisin piikakin oppi vuorohiihdon.

Hiihtelimme myös Tarhialla

ja Keurusselällä.

Kurkisaaressa oli lauantaina lasten laturetki, jonne hiihdimme kirjaston rannasta.

Sielläkin oli makkaranpaistoa

ja frisbeen heittoa sekä napakelkkailua.

Oli kiva saada kunniakirjat sekä osallistujamitalit, jotka pappa pikkuväelle osti muistoksi.

Koko viikon ajan sää oli mahtava. Laskiaispullat maistuivat,

pikkuväki teki pitkästä aikaa riisisulkaatakin.

Kun sunnuntain hiihtojen jälkeen ynnäsimme pikkuväen hiihtokilometrit, niitä oli tosi paljon: Renkipojalla 41, pikkupiialla 23 ja pikkuisimmalla piiallakin 13 km.

Äiti puursi usein etätöissä, mutta mummilla ja papalla oli reilun viikon aikana ollut monta iloista päivää pikkuväen kanssa. Ja ehtihän äiti maalaushommiinkin remonttitaloon, mutta siitä kerron toisella kerralla.

Advertisement