Nyt on riittänyt lämpimiä päiviä ja hyttysiä sekä mäkäräisiä. Isäntä yritti viikko sitten käydä parina päivänä taimikkoa raivaamassa, mutta ”miljoonat” öttiäiset tekivät työn mahdottomaksi. Kotona katsoin, että ainakin parisataa punaista puremajälkeä oli kaikkialla kasvoissa.
Tuulettomassa säässä meilläkin on mäkäräisiä vaikka talo onkin avaralla paikalla. Nyt on tuskallista kumarrella hellevaatteissa, kun pistoksia tulee kaikkialle. Mutta ei valiteta enempää, lintujen ruokapöytäänhän ne itikatkin päätyvät.
Esikoinen kävi taas auttamassa, tällä kertaa oli vuorossa rantasaunan vesipumpun asennus. Järveen suoristettiin 50 metrin letku,
joka kiinnitettiin sitten käsikäyttöiseen pumppuun.
Nyt loppui raskaiden vesiämpäreiden kantaminen mummulta ja papalta! Ja kun Vaihdoimme pikaliittimeen pidemmän letkun, onnistui saunan lauteidenkin pesu mukavasti.
Omenapuut kukkivat tosi, tosi runsaasti,
mutta pian terälehdet jo satoivat maahan kuin lumihiutaleet.
Tämän suurehkon omenapuun jänikset järsivät talvella suojauksien yläpuolelta. Leikkasimme latvustosta kaksi kolmasosaa, että puu jaksaisi elää, mutta vain muutama lehti jaksoi puhjeta. Nyt isäntä kaatoi puun
ja odottelemme, jos vaikka rungosta vielä jaksaisi tulla uusi vesa elämää jatkamaan.Huonolta kuitenkin näyttää.
Siirsin ikkunoiden pesua siihen saakka, kunnes ympärillä oleva kynnös kylvettäisiin. On tuttua jo lapsuudesta, että keväiset peltotyöt ovat pölyäviä! Nytkin näytti siltä, että kesäkeittiöllä olisi tulipalo,
mutta traktoriahan se siellä jyräsi peltoa.
Varmaan oli pölyistä kuljettajallakin!
Helle vei äkkiä tulppaanit, mutta onhan onneksi muutama kuva muistona.
Ja kun on lämmintä, aamukahvivoileivät nautitaan terassilla. Todellisen lähisalaatin kanssa!