Blogi täytti kymmenen vuotta,

niin Word Press minulle ystävällisesti ilmoitti. Huoh, kymmenen! Se on pikkurengin ikä ja vauvalomalla tytär tämän minulle laittoikin. Hän ajatteli, että olisin ehkä kiinnostunut kirjoittamaan puutarhasta, mitä itse alun perin syvästi epäilin. Kuka niitä nyt edes lukisi. Mutta aikaa myöden kirjoittelusta on tosiaankin tullut minulle oikein mieluista. Tässä yksi ensimmäisistä, vaatimattomista kirjoitelmistani, klik.

Kesällä aiheita kyllä riittää, mutta mitä kirjoitan talvella? Jossain vaiheessa aloin laittaa ylös suosikkireseptejäni, kun tytär sanoi, että täältä ne on helppo löytää. Siihen aikaan käytettiin lähinnä läppäreitä tai muita isoruutuisia tietokoneita, joiden oikeassa sivureunassa näkyy – edelleenkin – luettelot asioista, joista kirjoitan. Ruokaohjeista on myös listat ja vanhoille tavaroille, kanalalle tai vaikkapa museotalon remontille löytyy oma otsikko. Mutta huomasin itsekin kun siirryin lukemaan uutisia kännykästä, että tuota sivupalkkia ei näy.

No, aika paljon tänne on kuitenkin vierailijoita vuosien varrella eksynyt: Mittari näyttää nyt huikeat 1 266 661 klikkausta. Kävijämäärää en enää ole juurikaan seurannut, ennemminkin sitä, mistä maasta tänne poiketaan. Sen näen omissa tilastoissani ja tällä hetkellä lippuja on 124 eri maasta. Tässä kartassa Kuuban lisäksi lähinnä vain Afrikassa ja Afganistanin paikkeilla on maita, jotka ovat jääneet valkoisiksi.

Eniten klikataan tietenkin Suomesta, mutta Yhdysvallatkin on hyvin edustettuna. Siellä varmaan asuu entisiä suomalaisia, joita tämän maan elämä edelleen kiinnostaa. Lämpimät terveiset! Sinne lähti sata vuotta sitten myös omia sukulaisiani, yhteen heidän jälkeläisistään olen edelleen Face Bookin kautta yhteydessä. Lewanna asuu Kanadassa. Greetings!

Erikoiselta tuntuu, että näinkin harvinaisista paikoista tänne on eksytty, tosin vain yhden kerran.

Mitä sitten etsitään? Nykyisin erilaiset reseptit ovat vallanneet tilaston kärjen heti etusivun jälkeen. En lakkaa ihmettelemästä, että maailman parasta raparperipiirakkaa, klik, on katsottu yli 400 000 kertaa! Ensimmäinen puutarhaan liittyvä juttu on vasta yhdeksäs, eli joriiniasiaa.

Joskushan tämä kirjoittelu kuitenkin loppuu, mutta en tiedä, milloin on se aika. Toissa kesänä tuntui jo siltä, että kaikki saa jäädä, isännän sairastuminen vei silloin voimat itseltänikin. Mutta siitä on noustu, elämä jatkui ja blogikin sai jatkua. Koskaan tämä ei tule valmiiksi, mutta jospa tytär sitten kirjoittaa joskus viimeisen kirjoituksen, jos sellainen vaihe yllättäen eteen ilmestyy. Puutarhamummun reseptit saavat kuitenkin jäädä maailmaa kiertämään, vaikka pikkurengin ja pikkuisten piikojen iloksi, mummin rakkaina terveisinä. Kiitos teille, jotka kuljette kanssani tällä mummolan riepumatolla!

Loppuun hiihtoterveiset kaikille hiihtolomalaisille, klik. Tuossa 10 vuotta vanhassa jutussa muistelen omia hiihtojani kouluajoilta. Eipä uskoisi, että nyt pitää mummunkin päästä ladulle melkein joka päivä!

Advertisement
Kategoria(t): Sekalaista Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s