Viime viikolla uimahallilla ollessamme kysyi ohjaaja, onko meillä tien varressa keinuva tonttu, kun jossain kuulemma sellainen oli. No ei ollut, ei keinu muut kuin savesta poltetut piparit männyn oksilla…
Sitten aloin miettiä, että olisihan se kivaa, jos meillä tosiaan olisi keinussa tonttu, kun joku sellaisen idean oli keksinyt. Ja siitä se sitten lähti.
Ensin piti hankkia tonttu. Kun se oli valmiina, isäntä etsi varastoista vanhaa lautaa, josta saataisiin keinu.
Minulla oli askartelutarpeissa juuri sopivaa narua ja juuri sopiva määrä, joten enää tarvittiin vähän mittauksia porausreikiä varten.
Suunnittelua ja mittauksen tarkennusta.. hyvin sujuu.
Mutta vielä oli sahattava muutama oksa männystä
ennen kuin tonttu pääsi kiikkumaan led-lyhtynsä kanssa. Nyt meillä sitten on kuin onkin tien varressa ohikulkijoiden iloksi tonttukeinu ja se on tosi iloinen asia. Kiitos, Heli, vinkistä! Lopulta kuulimme myös, että se toinen keinutonttu onkin melkein naapurissa, että saman tien varressa on nyt ainakin kaksi kiikuttelijaa.
Hyvää joulua, lämmintä joulumieltä, onnen tunteita ja rakkaita muistoja kaikille!
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 