Riihisen Marin Ville-poika

Kerroin aiemmin (klik) kotitalon historiaan liittyvän tarinan, joka ajoittui vuodelle 1897. Kertomus jäi siihen vaiheeseen, että Mari odotti vankilassa lasta ”herra jukolaiselle”.

Keväällä Marille, Keuruun taitavalle pitojen laittajalle, syntyi sitten kolmas lapsi. Poika sai nimekseen Ville. Ei ollut kultalusikka suussa tällä kuritushuoneessa syntyneellä pienokaisella, mutta jokainen on oman onnensa seppä ja niin Villestä kasvoikin ponteva mies, joka lopulta järjesteli maan asioita ihan eduskunnassa saakka. Wikipedia kertoo hänestä näin:

Vilhelm (Ville) Riihinen (30. 5 1898 Keuruu – 20. 2. 1974 Helsinki) oli suomalainen kansanedustaja, kirvesmies ja isännöitsijä.

Ville Riihisen äiti oli itsellinen Maria Vilhelmiina Riihinen. Hänen puolisonsa vuosina 1925–1945 oli Kerttu Maria Kaivosoja ja vuodesta 1946 Anna Elmina Lindberg. Hän työskenteli kuljetus- ja rakennustöissä Viipurissa, sanomalehti Työn toimittajana ja taloudenhoitajana Viipurissa, Viipurin työväenyhdistyksen taloudenhoitajana sekä Raittiustalo oy Koiton isännöitsijänä ja Raittiusyhdistys Koiton taloudenhoitajana Helsingissä 1957–1968.

Riihinen oli vankilassa poliittisista syistä 1918, 1925–1928, 1930–1934 ja 1939–1940. Hänet valittiin eduskuntaan Suomen kansan demokraattisen liiton edustajaksi Kymen läänin itäisestä vaalipiiristä vuosiksi 1945–1948 ja Kymen läänin vaalipiiristä vuosiksi 1948–1951.

Eipä taida olla muita eduskunnassa olleita, jotka olisivat syntyneet kuritushuoneessa!

Näiden tietojen lisäksi tulee vielä yksi, itseenikin liittyvä muisto. Nimittäin kun äitini tuli Keuruulle sodan jälkeen, hänen ensimmäinen työpaikkansa vuonna 1945 oli Osuuskaupan kahvila. Kun Villen eduskuntaan pääsyä juhlittiin, kahvilasta tilattiin täytekakku ja arvaatte varmaan, kuka sitä oli valmistamassa! Ei äiti silloin tiennyt, että hän tapaisi isäni ja tulisi lopulta emännäksi juuri sille tilalle, missä Mari kirveensä kanssa heilui.

Ja lopuksi vielä uudestaan vuonna 1898 muistiin kirjoitetun Pilli-Hermannin runon viimeiset säkeistöt ”elämänohjeiksi”:

”Välttäkää te poikaset kaikkein tyttöin paulat niin saatten itsellänne pitää terveet kaulat.

Elkää naiset uskoko tekään myöskään heitä vaikka valoja tekevät kuin viettelevät teitä.”

Kategoria(t): Vanhan talon kunnostus Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s