Nyt viimeisetkin työt ovat päätöksessä maalämmön suhteen. Sillä vaikka pannuhuoneen puolella oli valmista, piti viereisen varaston vanha, halkaisijaltaan 160-senttinen varaaja pilkkoa palasiksi ja viedä metallikeräykseen.
Putkimiehet ottivat esiin sähkökäyttöisen puukkosahan
ja neljänä osana
vedestä tyhjennetty varaaja
saatiin vieritettyä ulos ja traktorin peräkärryyn.
Nyt tulikin varastohuoneeseen runsaasti tilaa! Esikoinen innostui ja nikkaroi vanhasta, ylimääräiseksi jääneestä metalliputkesta isännän työvaatteille vaatetangon. Spray-maalin lopulla se tuli kauniiksi. Hän laittoi myös uudet hyllyt katon rajaan…
…ja omat työvaatteensa ovat myös siististi omassa telineessään. Maalla kun töitä riittää kaikille, jotka vain viitsivät auttaa. Kiitos!
Kun olin saanut maalattua seinät ja lattian pannuhuoneen puolella, käyttöveden painesäiliö ja suodatin siirrettiin uudelle paikalleen viereisestä varastosta,
joten sinnekin tuli tilaa: Osan vuodesta käytössä oleva varapakastin mahtui juuri sopivasti varajääkaapin viereen. Molemmat saavat olla jatkossa viileässä tilassa, joka tietenkin auttaa myös sähkön säästössä.
Nyt voidaan huokaista helpotuksesta: Erilaiset työvaiheet etenivät nopeasti ja rivakasti, kaikki toimii. Enää ei ole huolta siitä, kestääkö selkä – tai terveys ylipäätäänkään – puiden pilkkomista puulämmitystä varten ja onhan maalämpö toki nykyaikaa. Eikä se kesä vielä tullutkaan:
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 
Onnea uudelle lämmitykselle!
Kiitos! Toivotaan että ollaan tyytyväisiä vielä vuosienkin kuluttua.