Nyt sataa räntää, mutta viikonloppu oli ihanan keväinen. Vielä ehdimme pilkillekin, ensimmäisen ja viimeisen kerran tänä vuonna.
Pikkupiika sai ensimmäisen kalansa,
ison ahvenen, joka täytyy muistaa seuraavalla mummolareissulla paistaa. Pienin piikakin ihasteli, vaikka vähän vierastikin märkää ja niljakasta otusta.
Koska sää oli niin upea, tein pihalle rastiradan, jonka päässä oli aarre piilotettuna. Missähän se on, täällä kasvihuoneessa jossain…
Ja kun pienet namipussit oli löydetty, olikin mukavaa vain istuskella rapisevan pussukan kanssa kalanperkuupaikalla ja ihailla palavia oksia, joita oli kevätleikkausten yhteydessä sinne kerätty.
Huomasin netissä kivan kakkuohjeen, klik . Tein etukäteen tuorejuusto-persikkapohjan ja taiteilijatytär askaroi kevätkakun valmiiksi. Tarkkaa hommaa!
Ihania Maija-mehiläisiä. Tämä idea täytyy muistaa jatkossakin!
Oli tosi kiva viionloppu,
kiitos käynnistä, toivottavasti nähdään pääsiäisenä!
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 