Kävimme isännän kanssa terveydenhoitajan juttusilla liittyen siihen, että tänä vuonna molemmilla meillä on elossamme edessä 70. vuosi. Tunti kului etukäteen täytetyn haastattelukaavakkeen tutkimisessa ja tulihan siellä toki esille yhtä jos toistakin uutta. Itseäni pysähdytti eniten tämä esite:
Siinä on kuvia esimerkeiksi päivän proteiiniannoksista. Tämän ikäisten kuuluisi kuulemma syödä proteiinia 80-100 g päivässä, sillä se ehkäisee lihaskatoa ja ylläpitää toiminta- ja vastustuskykyä. Proteiinia tarvitaan rakennusaineena luustossa, lihaksissa ja sisäelimissä ja se on tärkeää myös luuston kasvua ja uusiutumista varten. Lisäksi proteiinilla on ihmiskehossa tärkeitä säätely- ja kuljetustehtäviä. Näin tuossa esitteessä sanotaan ja me isännän kanssa aloimme oikein miettiä, että saammeko tarpeeksi proteiinia. Maito- tai piimälasillisesta saa yhden annoksen ja jos päivittäin juo vaikka kolme lasillista, se on siis kolme annosta. Mistä koostuisivat loput seitsemän annosta? Juustosiivuista yksi, lihasta tai kalasta yksi, munasta ehkä yksi. Mutta vieläkin neljä puuttuu! Jugurttia joo, ja rahkaa ja raejuustoa. Mutta en välitä leikkeleistä, pähkinöitä ei tule usein ostettua… Googlailin ja parsakaali on yksi hyvä kasvisvalkuaisen lähde ja herneetkin. Mutta oikeasti: Saavatko vanhemmat ihmiset tarpeeksi proteiinia? Taitavat kalorit tulla lähinnä leivästä, puurosta ja muista hiilihydraateista. Eivätkä kaikki juo maitoa.
Juuri oli uutisissa, että Helsingissä on mietinnässä seuraavaa: ”Kaupunki ottaisi tavoitteekseen puolittaa liha- ja maitotuotteiden kulutuksen kaupunkikonsernissa vuoteen 2025 mennessä. Perusteluna oli ilmastonmuutos ja Helsingin kaupungin strategia, jossa se linjaa ”ottavansa vastuunsa ilmastomuutoksen torjunnassa vakavasti ja torjuvansa ilmastonmuutosta kunnianhimoisesti”. Tässä siis tarkoitetaan mm. vanhuksia ja päiväkoteja sekä kouluja. Mitenkäs proteiinit?
Lähdimme kotiin iloisella mielellä ja uusin innoin: Nyt täytyy muistaa syödä tarpeeksi D- ja C-vitamiinia, huolehtia kalsiumin tarpeesta ja proteiinista. Terveydenhoitaja totesi, että tässä iässä ei pidä laihduttaa, osteoporoosiennusteessa on vain hyväksi, että painoa on. Kunhan pysytään suurin piirtein samoissa, mitä on kannettavana nyt itse kullakin.
Niin sitten tein jälleen tätä meidän perheen lempisalaattia, jossa juustokuutiot ja pähkinät tuovat sen tarvittavan proteiinilisän.
Meidän perheen lempisalaatti
- pussillinen rapeaa salaattia
- puoli rasiallista tummia viinirypäleitä
- puolikas Polar-juuston palasta
- hiukan pähkinöitä, esim cashev
- loraus rypsiöljyä
Revi huuhdotut salaatinlehdet pienemmiksi, halkaise pestyt viinirypäleet ja pilko juusto kuutioiksi. Kaada joukkoon hiukan öljyä ja sekoita mukaan myös pähkinät.
Mmmmm… pikkuväkikin tykkää!
Olen miettinyt ihan samaa, kun sain tuon taulukon. Eivät varmasti saa, ainakaan kaupungin ruokapalvelun ruokaa syövät, se koostuu kyllä paljolti hiilihydraateista. Ovat halvempia kuin liha ja kala. Pakastepapusekoitukset ovat minusta aika kätevä lisä keittoihin tai pataruokiin. Kalasta ja lihasta tulee helposti myös enemmän kuin yksi annos, kun kotona laittaa. Tuo yksi annos on aika pieni.
Papuja meilläkin kasvaa ja ollaan tykästytty niihin. Pikkuväkikin tykkä, varsinkin pienin piika!
Tuo parsakaali onkin hyvä juttu, samoin vihreät pavut.
Suomalainen lypsykarja on lähempänä hiilineutraalia kuin laskennalliset arvot näyttää. Täysrehuissa ei ole tuontisoijaa nykyään vaan kotoisia viljoja ja rypsiä. Hyvällä omallatunnolla syön juustoja ja muita maitotuotteita.
Meillä myös lähiruoka ja lisäaineettomuus kunniassa.