Kevät ja kukat

Enpä ole moneen vuoteen vaihtanut multaa sisäkasveille. Ei niitä kovin montaa olekaan, ehkä kymmenkunta, nekin lähinnä kaktuksia. Jotenkin minua ei enää kiinnosta kasvattaa sisällä pelargonioita tai muita runsaasti kukkivia, ulkona olevat laajat perennapenkit riittävät. Vanhuus tulee!

Nyt pyysin isäntää avuksi, että amppeleissa roikkuvat ja rönsyilevät kaktukset saataisiin turvallisesti ruukuista pois ja mullat vaihtoon. Hyvin se apurin kanssa onnistuikin!

Tämä kaktus oli aivan liian iso ja niin sen kasvatus aloitettiin kaktusmullassa jälleen alusta. Näin ronskisti meillä toimitaan.

Yönkuningatarkin pieneni amppelissaan puolella,

sillä suurempi on vanhan talon kamarissa. Sinnekin  vaihdettiin mullat.

Hankala oli myös tuonenkielo tiiviissä ruukussaan. Tykkään siitä kuitenkin kovasti, sillä se pärjää vähäisellä valolla. Vaikka portaikossa!

Morsiusmyrttiä elättelen edelleen mummon muistoksi. Se ei ole helppo kasvatettava, mutta viileällä lasikuistilla menestyy hyvin talviajat. Sisätiloissa se varmaan kuolisi.

Nyt ruukut ovat täynnä uutta kasvuvoimaa.

Parin viikon kuluttua on jo siemenpussien vuoro, ensimmäisenä tomaatit ja pian sen jälkeen lobeliat.

Mutta kun vihdoin  päästiin kunnon aiheeseen, esittelen vielä tarkemmin mitä kukansiemeniä tuli hankittua:

Nukenkaulus

Iso auringonkukka pikkuväelle ja krasseja mummulle

Ehdoton MUST: Cambridge blue -lobelia ja zinnia. Lobelialla pitkä esikasvatus.

Vakio kesäkukat

Pellavaa museoon

Sininen piiankieli kuten aina ennenkin ja muutama muu yksivuotinen kasvimaalle iloa antamaan

Kaksivuotisia pensaiden juurelle ja pihan reunamille

Mitä olisi kesä ilman pieniä samettikukkia?

Näillä mennään kohti kesää.