Vierailijat
- 1 510 822
- Follow Riitan puutarha ja mummolan riepumatto on WordPress.com
-
Viimeisimmät artikkelit
Arkistot 2011-2023
Suosituimmat artikkelit & sivut
Näistä kirjoitan
- Aaveita ja jännitystä (11)
- Kanala (85)
- Kasvihuoneessa (66)
- Kasvimaa (53)
- Käsityöt (34)
- Kokataan – Eturuuat (41)
- Kokataan – gluteenitonta leivontaa (54)
- Kokataan – Jälkiruuat ja muuta makeaa (36)
- Kokataan – Lisäkkeet, salaatit (52)
- Kokataan – Makeat leivonnaiset (61)
- Kokataan – Suolaiset leivonnaiset, leivät (22)
- Kokataan: Mummon helpot ohjeet (2)
- Koti (123)
- Maisema (45)
- Matkat (50)
- Mökillä (22)
- Navetan remontti (7)
- Niksit (49)
- Perennat (53)
- Piha ja puutarha (415)
- Pikkuväen kanssa (161)
- Sekalaista (492)
- Surusydämellä (29)
- Valkoisen talon kunnostus (15)
- Vanhan talon kunnostus (54)
- Wanhat Tawarat (34)
Kuukausittainen arkisto:marraskuu 2018
Mustikkakukko
Sään kylmetessä alkaa kaivata leivinuunin lämpöä. Ja kun uunin lämmittää, on järkevää tehdä siellä jotain pitkään haudutettavaa ruokaakin. Ohrauunipuuro on yksi vakio meillä, myös karjalanpaisti on helppo valmistaa. Jos kaupassa on muikkuja tarjouksessa, teen silloin usein patakukkoa. Maire-täti jo ehti … Lue loppuun
Kategoria(t): Kokataan - Jälkiruuat ja muuta makeaa
Avainsanat: mustikka, mustikkakukko, ruisjauho
Kommentoi
Porkkanalohi
Kun mietin, mitä voisin keksiä graavilohen sijaan ystävälle, jolle ei käy kala, löysin porkkalan, porkkanalohen. Sitähän piti tietenkin kokeilla, oli se sen verran erikoisen tuntuista tykötarpeineen. Olen joka tapauksessa jälkijunassa, sillä jo kaksi vuotta sitten Suomi on ollut hullaantuneena porkkalaan … Lue loppuun
Kategoria(t): Kokataan - Lisäkkeet, salaatit
Avainsanat: nestesavu, porkkala, Porkkanalohi
2 kommenttia
Ilman kissaa
Sain eläinklinikalta tällaisen kortin, kiitos! Kolmannen – ja viimeisen – kissan lähdettyä talo tuntuu hiljaiselta. Mietin, miten erilaiselta näyttää nyt tuo työpöytä, joka alaikkunassa olleine kissanluukkuineen toimi kolmen kissan omana pöytänä liki kolmekymmentä vuotta. Sain sen vihdoin itselleni käyttöön, … Lue loppuun
Blogin virstanpylväs
Kun tytär halusi tehdä ensimmäisellä vauvalomallaan, lähes kahdeksan vuotta sitten, tämän blogin minulle, en osannut odottaa yhtään mitään. Vastustelin, sillä ajattelin, että kuka sitä nyt lukisi, kuka tänne voisi eksyä. Nimen miettimiseenkään ei käytetty edes minuuttia aikaa. Vauvasta on kasvanut … Lue loppuun
Vanha piano
Pikkutyttönä haaveilin saavani opetella soittamaan pianoa, mutta monta vuotta kului, ennen kuin toiveeni toteutui. Ollessani 12-vuotias meille vihdoin hankittiin käytetty konserttipiano ja pääsin myöhemmin soittotunneillekin. Olin iki-onnellinen! Tässä harjoitellaan vasta ”ensimmäistä Aaronia” vuonna 1963. Tämä kuva on vuodelta 1969: Nuottiviivastolla … Lue loppuun
Pientä häiriötä museotalon kuistilla
Kun syksyn piemeät illat saapuvat, museotalon avokuistin lattialle ilmestyy joka vuosi pikkulintujen kakkakasoja. Se johtuu siitä, että kurkihirren päälle on sattumoisin jäänyt reunus, jossa voi yönsä viettää. Mutta meistä ei ole yhtään mukavaa, että lattialla on rivissä jätöksiä, juuri kulkureitillä! … Lue loppuun
Syksyn lehdistä
Olin iloisesti yllättynyt, kun luin Jouko Pihlaisen Luonto-Fb -sivulta tekstin lehtien haravoinnista (11.11.2018). Jouko kirjoittelee aina mielenkiintoisia juttuja ja tällä kertaa oli asiaa kastemadoista: Autiotalon pihassa oli lehtikasoja ja kun hän oli katsonut niiden alle, niin sieltä löytyi kustakin kastemadon reikä. … Lue loppuun
Kaikkea hyvää syksyn sadosta
Jokin aika sitten vietimme pari päivää Härmän kylpylässä, noin viidenkymmenen muun keuruulaisen, iloisen eläkeläisen kanssa. Tuollainen miniloma katkaisee mukavasti syksyn harmauden: Helppo bussikuljetus, ateriat, jumpat, lenkkeily, uinti ja porealtaat, iltaohjelma ja -tanssit karaokeineen. Ja ennen kaikkea hyvä seura: Tuttuja vuosien … Lue loppuun
Kategoria(t): Kokataan - Eturuuat, Kokataan - Lisäkkeet, salaatit
Avainsanat: kesäkurpitsa, maa-artisokka sienet, mustajuuri, peruna, tomaatti
Kommentoi
Surupäivä
Pyhäinpäivänä muistelemme menneitä sukupolvia, viemme kynttilät haudoille ja muutenkin se on aina vietetty rauhallisesti mutta juhlavasti, syksyn sadosta nauttien. Tänä vuonna tuli lisämausteeksi suuri suru Jamppa-kissan, tuon rakkaan Katti-Rontin jäähyväisten mukana. Vielä syyskuussa se oli täysissä voimissaan, upeana ja pehmeänä. … Lue loppuun
Navetan kunnostus, osa 3
Vellikello – sana tuo mieleen lämpimän muiston lapsuudesta. Asuimme silloin vielä naapurissa, isän lapsuuskodissa, josta kipaisin pellon vierellä kulkevaa kärrytietä pitkin Elli-tätiä (isotäti) tapaamaan. Sain ihanaa hapankermakakkua, mutta sain usein myös tehdä jotain tosi mukavaa: Soittaa vellikellolla pelloilla ahkeroivan väen … Lue loppuun