Yrttimaan uusi ilme

Kasvimaan kulmauksessa on alue myös yrteille, sen toiseen nurkkaan olemme istuttaneet omenapuun. Nyt tuo puu on niin voimakkaassa kasvussa, että yrttimaalle ei enää oikein voinut kulkea selkä suorana ja muutenkin kasvusto oli päässyt vuosien saatossa huonoon kuntoon. Monet rikkaruohot, erityisesti suolaheinä ja viheliäinen, hennoilla juurillaan luikerteleva kannusruoho,

olivat valloittamassa koko pientä aluetta.

Eikä tässä kaikki: Yrttimaan ”aidan” toisella puolella olleet kivikkoperennatkin olivat kadonneet rikkaruohojen sekaan. Missähän puutarhamummo on kaksi kesää ollut, kun näin hunningolle on kasvimaan kulmauksen jättänyt?

Nyt sain isännänkin innostumaan lapion varteen (juurakot olivat tosi tiukassa) ja rikkakasvit saivat kyytiä. Ensin aidan ulkopuolelta,

sillä kun alue oli puhdistettu pohjia myöten, siirsimme vanhoja harkkoja (onneksi olivat jo alkaneet sammaloitua) ja saimme näin yrttimaalle lisää tilaa. Multasäkit säästetään meillä aina, sillä niistä leikatuilla suikaleilla, musta puoli päällä päin, on helppo tehdä reunuksia ja esteitä rikkaruohojen juurille. Kestävät vuosikausia! Varmuudeksi levitimme vielä samonalehtiä pohjalle ja sitten upouusi multa.

Olisi ollut houkuttelevaa siirtää kaikki kasvit paikoilleen, mutta erityisesti ruohosipulin juurakosta en jaksanut edes ajatella putsaavani rikkakasveja. Vain ne yrtit, jotka varmasti sain puhtaaksi, pääsivät paikoilleen ja ensi keväänä hommaan uusia niiden pois heitettyjen tilalle. Siirsimme siis entisen yrttimaan tilansa verran oikealle, vanha paikka tulisi kävelyalueeksi.

Paikoilleen pääsivät lipstikka, ranskalainen rakuuna, pillisipuli, piparjuuri, mäkimeirami sekä kaksi minttua, joiden ympärille tein tiukat karsinat.

Sitten haimme tuolin alle uusiokäyttöön vanhat, isot laattakivet

ja levitimme muualle muovien päälle mursketta.  Kivireunus pitää mustan muovin paikoillaan murskeen rajalla. Nyt tuonne yrttihuoneeseen voi kävellä oksia pelkäämättä ja omenatkin putoavat ihan vain maahan eikä tuolin tai yrttien päälle.

30 vuotta sitten talon kaivaustöiden yhteydessä löytyi kolmion muotoinen kivi, joka aikoinaan oli kanatarhassa kukon laulukivenä. Nyt se oli ollut unohduksissa pensaan juurella, mutta pääsi jälleen esille- tällä kertaa lintujen juoma-allasta kantamaan.

Vielä Lidlin auronkokennovalaisin paikoilleen, hyvä tuli!

Ja se  edellisen postauksen humala, joka oli karannut omenapuuhun ja valloittanut tuolinkin, on nyt kaivettu pois ja odottaa mietintämyssyssä jatkotoimenpiteitä. Suuret kiitokset ihanalle isännälle, joka aina uskollisesti auttaa tätä puutarhamummua ❤

Mainokset
Kategoria(t): Piha ja puutarha Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s