Maatiloilta löytyy vielä vanhoja AIV-liuosta sisältäneitä, suuria lasipulloja, Meilläkin niitä on kaksi, joista toisessa teimme vuosikymmeniä sitten omenaviiniä. Kaukana nuoruudessa… huoh.
Mutta navetan hämärissä, rojua täynnä olevissa nurkissa, on piileksinyt toinen pullo. Nyt ajattelin ottaa sen esille museotaloon, vaikka hurjalta näyttikin.
Ulkopuoli oli kyllä helppo pestä, mutta sisälläkin oli pinttynyttä likaa, eikä sinne mikään pulloharja olisi ulottunut. Googlasin vähän aikaa ja löysin kivan vinkin: Karkeaa suolaa pullon pohjalle, hiukan vettä jä hölskytystä. Aika puhdasta tulikin.
Mutta pullon suusta on iso pala pois
ja halkeama jatkuu pitkälle alas päin. Voi voi.
Kun siivosimme navettaa viime viikolla, löysin lattialta, kaiken rojun alta, lasin palasen:
Muistin heti, mistä se on. Wau! Sitten vain lasiliimaa
ja pala paikoilleen.
Koska valmiiksi rikkinäistä esinettä ei tarvitse enää varoa, sen hennoo ottaa käyttöön. Tein kuten naapurissa ja laitoin tämän kaunistuksen koristeeksi museon sijasta nykyaikaan. Nyt se komeilee pääovella vieraita terevehtimässä…
…ja talveksi laitan sisään ledvalot, sehän on selvä!
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 