Lasikuistilla asuneilla tomaateilla alkoi olla turhan paljon pituuskasvua, joten tein rohkean liikkeen jo viime viikolla: Siirsin taimet kasvihuoneeseen. Ei vielä multapetiin, vaan maitopurkeissaan muovilaatikoihin.
On meillä toki lämmitin, jonka panen ajastimella puhaltamaan yöksi. Ja että koko lämpö tulisi hyödyksi, katosta roikkuu moninkertainen suojaharso telttana taimien ympärillä.
Toistaiseksi lämpö on riittänyt hyvin. Jopa niin hyvin, että yhtenä tosi kylmänä yönä ovi oli jäänyt auki, mutta lämpöä ”teltassa” oli kuitenkin ollut alimmillaan viisi astetta. Tarkkailen tilannetta maksimi/minimi -mittarin kanssa vesi kielellä, sillä ensimmäiset kukkanuput jo pilkottavat latvustoissa!
Tomaattien kasvatus on yksi mieluisimmista asioista tämän puutarhamummun kesäpäivissä. Ovat ne vaan sellaista herkkua, koko suvun mielestä.
Kun kasvihuonetta kuitenkin lämmitetään, sinne on järkevä siirtää muitakin kylvöksiä ja kasvatuksia. Tämän inkaliljan sain kaksi vuotta sitten ystäviltä ja kellarissa talven vietettyään se on jälleen virkeässä kasvussa. Ainakin viime kesänä se kukki upeasti.
Kyllä kevät tulee vauhdilla. Jäät ovat tummansinisiä,
vesi nousee pelloille ja teille.
Kompostori heräsi…
…ja kissa, jonka vanhoja, viluisia luita auringon lämpö taas lämmittää.
Marjapensaiden leikkaukset on saatettu päätökseen ja isäntäkin joutaa jo raivaussahan kanssa metsään.
Entäs mummu? Mummu lähtee museotalon siivousurakkaa aloittelemaan! Ja kälyn kaktus vaan kukkii ja kukkii.
On sulla terhakkaat tomaatit.
Hyvin ne ovat tosiaan kasvaneet.
Komeat tomaatintaimet 🙂 Minä olen myös siirtänyt jotain kasvihuoneeseen ja lämmitän myös kasvihuonetta. Toivotaan, että lämpenisi niin lämmitystäkin saisi vähentää.
Juu, kyllä saisi jo lämmetä!