Vanhaa taloa siivotessamme löysimme kauniisti vanhentuneen puulaatikon. Sillä on aikoinaan mitattu varmaankin perunoita, vai olisiko viljaa?
Tutkin Wikipediasta, mikä olisi tuolle astialle sen oikea nimi. Muistelisin, että lapsena puhuttiin nelikosta, mutta se on yli sata litraa, tuohon mahtuisi ehkä pari ämpärillistä. Kappa on taas alle viisi litraa, liian vähän…
Sivuihin on poltettu raudalla leimatkin, virallinen mitta siis! 1881 on sattumalta myös talon rakennusvuosi, KK ovat ilmeisesti leimaajan nimikirjaimet. Kuuden vuoden kuluttua on tehty uusi mittaustarkistus, tällä kertaa myös kruunun merkki on mukana.
Olkoonpa aarteeni nimi sitten mikä tahansa, öljysin esineen ja se saa nyt jatkaa salaperäistä elämäänsä kotimuseon puolella.
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 
Kiva kun säilytätte vanhoja esineitä.
Muista myös tuon kapan millä perunoita mitattiin.
Vanhat esineet ovat kauniita!
Aarre!
Kaunis vanha aarre 🙂