Tehdasvierailu Äänekoskelle

Isännälle tuli kutsu osallistua tehdasvierailuun Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalle ja mikä parasta, minäkin sain lähteä mukaan. On aina mielenkiintoista tutustua uusiin yrityksiin tai jopa tehtaisiin, minne harvoin yksityishenkilönä on mahdollisuus päästä. Äänekoski on meikäläiselle harvinainen käyntikohde ja oikeastaan ainoa kosketus siihen oli se paha rikin haju, joka tuolta 80 km päästä ulottui toisinaan sopivalla tuulella ja matalapaineella meille saakka. Silloin sanottiin aina, että Äänekoski taas haisee, taitaa tulla sateiset kelit.

Mutta nyt ei enää haise, ei edes valtaisalla tehdasalueella.

Sinne valmistui tänä syksynä maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Se tuottaa sellua vuodessa 1,3 miljoonaa tonnia, valtaosa siitä myydään Eurooppaan ja Aasiaan.

Kuuntelimme esitelmiä läheisen ammattikoulun luentosalissa.

 

Tehtaan työllistävä vaikutus suorassa ketjussa on yli 2500 työpaikkaa, joista uusia on noin 1500. Täyöpaikoista suurin osa kuuluu kuljetuspuolelle, sillä päivittäin alueelle saapuu 240 täysperävaunullista puurekkaa ja 70 junavaunullista kuitupuuta.

Vanhassa tehtaassa puunkäyttö oli 2,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, tässä uudessa puuta tarvitaan peräti 6,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Ei ihme, että puurekka toisensa jälkeen purkaa lastiaan tehdasalueella. Hakekasat odottivat käyttöä.

Bussikierroksen aikana sai ottaa kuvia, mutta tehtaan sisällä kuvaaminen oli kielletty. Kaikki pukivat päälleen asianmukaiset suojavarustukset.

Sellusta tehdään erilaisia kartonkeja ja papereita, mutta sivutuotteina saadaan myös mäntyöljyä ja tärpättiä sekä bioenergiaa eri muodoissa. Rikkikaasut kerätään talteen ja niistä valmistetaan rikkihappoa tehtaan omaan käyttöön. Kyseessä on ensimmäinen sellunvalmistusprosesssiin yhdistetty rikkihappolaistos maailmassa!

 

Itselleni aivan uusi sana oli meesauuni, joka Wikipedian mukaan  on pyörivä rumpumainen uuni, jota käytetään kemiallisen sulfaattiselluprosessin kemikaalien talteenotossa. Uunin pituus on tyypillisesti 50-120 metriä ja halkaisija kahdesta neljään metriä. Erilaisten työvaiheiden jälkeen saatu meesa (sellunkeiton peruskemikaali) palautetaan meesauunissa, liki tuhannen asteen lämmössä, takaisin poltetuksi kalkiksi.  ”Yleensä uuni lämmitetään öljyllä, mutta Äänekoskella öljy on korvattu puun kuoresta kaasutetulla tuotekaasulla. Kaasutustekniikan kehittäminen oli ratkaiseva askel ilman fossiilisia polttoaineita pärjäävän sellutehtaan rakentamisessa”. (Iltasanomien koko artikkeli täällä, klik.)

 

Tehdasalueella toimii myös Aqvacomp Oy, joka jalostaa sellusta biokomposiittia. Sitä käytetään elektroniikka- ja autoteolisuudessa muovin korvaajana. EcoEnergy SF puolestaan on rakentanut biotuotetehtaalle biokaasulaitoksen, joka hyödyntää raaka-aineenaan selluntuotannossa syntyviä lietteitä, ensimmäisenä maailmassa. Esimerkiksi biokaasun tuotanto riittää noin 1800 henkilöauton vuotuiseen polttoaineen kulutukseen. Metsä Group  tutkii parhaillaan sellun jatkojalostusta tekstiilikuiduksi ja se onkin pitkän aikavälin kehityshanke.

Oli mielenkiintoinen päivä. Enpä ennen tiennyt, että tärpättiä käytetään hajuvesiteollisuudessa: Tuon kitkerän hajun peitossa on hienoja tuoksuja, kunhan ne sieltä vain kaivetaan esiin. Tai että sellun sivutuotetta, CMC:tä, käytetään hammastahnassa tai jäätelössä, klik. Tästä saakin suoran linkin toissakertaiseen kirjoitukseeni lisäaineista.

Joka tapauksessa oli kiinnostava käynti. Kotiin viemisiksi saimme kassissa tuotenäytteitä, itselleni uutena taitettavat, kertakäyttöiset kartonkiboxit, joissa voi paistaa vaikka bostonkakun ja antaa sitten ystävälle lahjaksi. Kiitos!

Kategoria(t): Matkat, Sekalaista Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Tehdasvierailu Äänekoskelle

  1. Sylvi Pehkonen sanoo:

    On teillä ollut kiinostava luento. Kyllä tuo kehitys menee kovaa vauhtia eteenpäin.
    Meillä Karhulassa oli saman hajuset tehtaat. Sanottiin aina taas Sunila haisee. En tiedä mitä ne nyt siellä valmistaa.
    Mukavaa viimistä lokakuun viikkoa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s