Kanalan kuulumisia pitkästä aikaa

Tänä kesänä meille syntyi pikkuväen iloksi kahdet poikaset.

Toiselle äidille kaksi ja toiselle neljä. Kummassakin porukassa taitaa olla yksi kukkopoika, jos tädin kanssa ollaan oikein päätelty.

Minulle oli uusi kokemus se, että kaksi emoa, kolmen viikon välein, tepasteli jälkikasvun kanssa samassa tarhassa. Ei näyttänyt olevan helppoa – nelosten äiti dominoi toista, joka oli kaksostensa kanssa nokkimisjärjestyksessä selvästi alinta kastia. Jopa kukko hätyytti tätä porukkaa. Nyt tilanne on se, että nelosten Hy-Line -äiti on jo viikko sitten hylännyt lapsensa kun taas kolme viikkoa vanhemmat tiput kulkevat edelleen maatiaisäitinsä huostassa. Jopa niin, että kun emo jo alkoi muninnan, pikkuiset seuraavat pesään! Siinä sitten oppii kukkokin munimaan, kai 🙂

Sopu on kuitenkin alkanut säilyä paremmin. Kun päästämme kaikki illan suussa vapauteen, kolme Hy-Line -tehotyttöä seuraavat suurin piirtein Kalle-kukkoa

ja maatiais-äiti kulkee kaksostensa kanssa muualla, joskin lähistöllä. Tummin on kai kukko, äiti on edustalla. Isoja ovat jo lapsoset, pian emon kokoisia!

Äidittömät neloset sen sijaan ihmettelevät, mitä pitäisi tehdä. Ne seikkailevat sirkutellen ruohikolla aivan tarhan oven lähellä ja pyrähtävät tuon tuostakin sisäpuolelle. Harmi, kun äiti ei neuvo!

Hy-Line Brownit munivat edelleen aika hyvin, ikää on kuitenkin jo puolitoista vuotta. Jouduimme lopettamaan kaksi vanhaa maatiaista, jotka molemmat munivat niin huonokuorisia munia, että ne menivät heti rikki ja sotkivat pesät. Siinä sitten oppivat syömäänkin niitä. Lisäksi ne nokkivat orrella aikansa kuluksi kukolta rintahöyheniä, terveellisestä ruuasta huolimatta. Kukko-parka oli aivan kaula paljaana! Nyt höyhenet ovat jo mukavasti kasvaneet, joskin rintamus näyttää edelleen liian vaalealta. Tässä kiekaistaan sydämen pohjasta.

Neitosten munia odottelen suurin piirtein joulukuussa. Ensi talveksi taitavat tilatkin juuri ja juuri riittää näille kahdeksalle kanalle sekä Kallelle, mutta uudet kukkopojat joutavat viinikukoiksi. Kukahan ne ottaisi?

Kategoria(t): Kanala Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Kanalan kuulumisia pitkästä aikaa

  1. Ulla Kinnunen sanoo:

    Ompas teillä siellä touhut kanoloihen kanssa. On kovasyvämminen emokana kun hylykäs poikasesa. Onkohan se kanojen kanssa ylleistäkin?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s