Alkuviikolla meillä oli kahtena päivänä kyläilemässä hyviä ystäviä Kangasalta ja Siikaisista. Oli taas niin leppoisaa jutella ja muistella nuoruuden päiviä! Yksi asia yhdistää tänä kesänä kaikkia vierailuja: Tutustuminen siihen, mitä olemme saaneet aikaan. Ja kieltämättä aika paljon onkin saatu tehtyä. Suurin urakka oli tietenkin tämä vanha rakennus ja sen maalaaminen.
Myös rantasauna perustuksineen ja maalaamisineen vei monta päivää.
Vielä jää töitä ensi kesälle esimerkiksi navetassa, mutta pidetään nyt taukoa talven ajan tässä välissä.
Kun on liian paljon muuta puuhaa, puutarha on jäänyt vähän niin ja näin. Tässä tuolissa ei ole kukaan ehtinyt istua ja niinpä hiirenvirna on sen valloittanut. Onhan ollut hyödyksi edes sille!
Pihalla on kaunista kukkapenkeissä, kun leimukukat ja vahnaat daalialajikkeet ovat parhaassa kukassa. Daalioista kaikki eivät edes vielä kuki, mutta ne, jotka kukkivat, ovat upeita.
Pihvitomaatit ovat hurjan suuria, tein niistä tomaattisosetta pakasteeseen samalla ohjeella kuin aikaisemminkin. Herkullista!
Puutarhamarjoja olen mehustanut pakasteeseen monta kymmentä litraa. Talven mittaan otan kanisterin sulamaan, kuumennan ja lisään sokerin. Sitten pulloihin. Valmis, sokeroimaton mehu vie huomattavasti vähemmän pakastetilaa kuin marjat. Tässä on se mehunteko-ohje, jota meillä on kymmeniä vuosia käytetty.
Rastaat tyhjensivät punaiset pensaat yks kaks, mutta karviaisia on vielä jäljellä – ovat hiukan raakojakin. Ja tyrnit tietenkin odottavat, samoin kuin aroniat.
Puutarhavadelmat ovat kypsiä ja niitä on kerättävä kolme kertaa viikossa. Nyt on joillakin kerroilla tullut jopa ämpärillinen päivässä.
Sienessä on käyty aina kun aikaa on ollut,
rouskujakin löytyi sen verran, että joulun sienisalaatti on varmistettu.
Mansikka-aika on ohi, mutta kuukausimansikat jaksavat kasvattaa herkkujaan. Kun pikkuväki tuli kyläilemään, kaikki juoksivat heti ensimmäiseksi kasvimaan reunaan mansikoita etsimään. Ja löytyihän niitä, vaikka kuinka!
Mutta tästä Suomi 100-teeman pellavasetistä olen kyllä hurjan ilahtunut! Kiitokset sen antajalle ja terveiset eteläiseen Suomeen. Oli tosi mukava tavata vuosien jälkeen!
Onpa mukava saunoa uudessa saunassa uusien pyyhkeiden kanssa.
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 
Komia tuli taloosta! Kyllä maalaamine kannatti. Hyvin sun daaliat kukkii. Mullon tänä vuanna ihan surkeeta. Laitoon ne pihallekki tosi myähä ja tämä vilapoone kesä ei oo asiaa ainakaa yhtää auttanu.
Meillä aloitin kasvatuksen autotallissa jo huhtikuussa, mutta myöhässä ovat silti!
Pojalaiset talot on kommeita! Kauniisti daaliat kukkii ja satoa ootta suanu talaveks. Onko siun pihvitomatti ’Härän sydän’ mie kasvatan sitä joka kesä sen tautta kun siinä ei oo siemenii juurikaan ja tien samantyyppistä sosetta kun tuo siun ohje, en jauha vuan ihan hienoks ja jaan annospusseihin ja pakastan. Kanttarelliä oon kuivannu ja rouskujakin suanu. Pensasmustikkoo nyt kerreen ja pakastan, meillä ei oo puutarhavattuja ensinkään kun aina suahaan mehtävattuja, joskus ihan yhtä suuria kun puutarhavadelmat on. Karhunvadelma ’Sonja’ meillä on ja suattaa olla jotta ei kerkii kypsyy!
Muistaakseni se oli Härän sydän. Meilläkin on vain tehosekoittimessa soseutuettu, ei sen soseen tarvitse mielestäni olla niin hienoa.