Sadetta riittää

On tämä erikoinen kesä: Viileä, siis hyvä meidän maalausurakkaamme ajatellen ja sateinen,

hyvä kasvimaalle ja kukkapenkeille. Perennat ovat suuria

ja kasvimaallakin kukoistaa,

 

ainakin vesiheinä.

 

Lomailijat ovat harmissaan koleudesta, totta kai. Mutta aina sitä johonkin rakoon saa kesämieltäkin mukaan:

 

Muutamana päivänä on ollut jopa lämmintä ja uimavesi yli 20-asteista,

mökkeilystäkin on hiukan voinut nauttia. Pikkurengin korttipelitaidot ovat lisääntyneet tikin ja seiskan myötä.

Vanhan talon maalaus on hankalaa sateen vuoksi. Lomalainen kiipesi kuitenkin maalaustelineille puoliväliin

ja mummin kanssa jopa korkeuksiin saakka.

Jospa tuo pääty ennen talvea tulisi kuitenkin maalatuksi.

Sateella lähdettiin Tuuriinkin sillä meillä aikuisilla oli ihan oikeaa asiaa sinne. Samalla saimme pikkurengille elämyksen ilmaisessa Sariolan tivolissa, jossa minäkin uskalsin lähteä mukaan maailmanpyörään. Hui!

Pappa ja Minni-täti seisovat tuolla alhaalla, karusellin oikealla puolella. Minnillä punainen takki. Ovatpas he pieniä!

Mutta olkoon kesä vaikka kuinka viileä, se on kuitenkin kesä. Lapset muistavat aikuisena ne kylmätkin kesät ihanina ja lämpiminä, ajan kultaamina muistoina.