Pölyä ja purkamista

Tällä viikolla saimme julkisivun maalauksen kutakuinkin valmiiksi, sääkin oli taas muuttunut koleaksi, joten oli hyvä päästä sisätöihin. Taitava timpurimme Timo tuli mestariksi, kun alkoi pölyinen ja raskas urakka lattiavaurioiden tutkimiseksi. Kun perähuoneen lattia purettiin, paljastui yllätys: eristeenä oli hiekkaa ja sammalta. Tasoja oli suoristettu jo aiemmin kiilarimoilla, mutta varsinaiseen ongelmaan tästä ei päässyt käsiksi.

Koska eriste oli kuivaa, laudat laitettiin takaisin numeroituun järjestykseensä

ja tutkimista jatkettiin toisen huoneen puolelta.

Sieltä olikin hiekka poistettu

parikymmentä vuotta sitten, mikä paljastui lattian alle jätetyistä sanomalehdistä. Äitini teki aina  näitä yllätyksiä seuraaville remontoijille ja hyvä niin!

 

Seinää saatiin nostettua tunkilla ja harkoilla ja lankuilla tuettuna  se suoristui oikein mukavasti. Lattialankut olivat toisissaan kiinni puutapeilla, joten oli tärkeää latoa ne takaisin samassa järjestyksessä.

 

Pahin oli tilanne eteisessä, josta noustaan yläkertaan. Timo laskeutui lattian alle vaurioita tutkimaan,

vain aavemainen valo loisti huoneeseen. Ovi narisi oikein kunnolla, täällä olisi jännittävää kertoa kummitusjuttuja. Tuota ihanaa narinaa en haluakaan pois!

Tämä oli loppujen lopuksi tärkein työkohde, sillä pohjaparru oli totaalisesti lahonnut ja katkennutkin. Ennenvanhaan tällaisia lankkulattioita pestiin hulasvedellä, joka poistui lattiaan tehdystä reiästä talon alle. Lattia suunniteltiin siksi vähän vinoksi. Nyt oli käynyt niin, että reikiä oli aivan tukiparrun päällä, joten ahkera pesu oli vuosikymmenien aikana saanut vauriot alulle. Jos olisimme odottaneet muutaman vuoden, koko huone olisi romahtanut vielä paljon lisää.

Huokaisimme tyytyväisinä, kun kaikki oli taas kohdallaan. Yläkerrasta kannettu ikivanha, kulunut ja uurteinen penkki saa nyt uuden, näyttävän paikan. Seinältä täytyy vielä järjestellä nuo vaaralliset sirpit ja sahat toiseen paikkaan.

Ja niin, vaikka olinkin herännyt aamulla jo viideltä, virtaa riitti fiilistelyyn: Kannoimme vanhoja kalusteita uusille paikoilleen ja kun mattoja oli levitelty kostealla pyyhkäistyille lattioille, oli aika hakea kamera.

Vielä olisi kalusteiden siirtoa, mutta sitä varten tarvitaan lisää kantajia.Tämän kaapin haluaisin siirtää perähuoneeseen, valoon ja näkyville. Nykyisellä, pimeällä paikallaan sitä ei oikein pääse ihastelemaan.

Lopuksi julkisivun maalaustelineet purettiin ja kasattiin etelän päätyyn, sillä tämän kesän urakkaan kuuluisi vielä sen maalaus. Itä ja pohjoinen saavat jäädä odottamaan ensi vuotta, näin luulisin.

Mutta nyt järjestetään aikaa kesälle. Sunnuntaina on Murtomäen sukuyhdistyksen 70-vuotisjuhla, on todella mukava lähteä vapaalle viikon ahkeroinnin päätteeksi!

Advertisements
Kategoria(t): Sekalaista, Vanhan talon kunnostus Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s