Ensimmäinen siivousetappi on saavutettu

Olemme isännän kanssa ahkeroineet pitkiä, pölyisiä ja sotkuisia päiviä vanhan talon huoneissa. Nyt voimme huokaista, sillä yläkerta on saatu kuntoon, ainakin jonkinmoiseen. Kun levitin liinan pölystä puhtaaksi jynssätylle pöydälle ja kuluneen räsymaton nihkeällä pyyhitylle lattialle, oli juhlallinen hetki. Isä halusi tehdä aikoinaan pienen kotimuseon, mutta voimat ja elonpäivät eivät riittäneet – nyt olemme saattaneet hänen työnsä päätökseen.

 

Siirsimme museohuoneeseen alakerrasta hyllykön, joka oli tehty painavista, entisistä lattialankuista. Juuri ja juuri jaksoin kantaa niitä toisesta päästä kapeita portaita yläkertaan. Hyllykkö oli tarpeen, sillä isä oli kerännyt tavarat vain pöydälle röykkiöksi. Nyt yritimme jaotella niitä puutyökaluihin, keittiössä tarvittaviin tavaroihin, maidon tuotantoon, kankaan kutomiseen tai kehräämiseen ja moniin muihin ryhmiin.

Tämä toinen huone, yläsaliksi kutsuttu, on ollutkin aika siistinä, sillä isä laittoi Topi-ystävän kanssa katon ja seinät uusiksi parikymmentä vuotta sitten. Nyt etsimme yhteen kuuluvia ja sopivia huonekaluja eri puolilta ja järjestimme ne jälleen kokonaisuuksiksi.

Kolmella seinällä on yhteensä neljä ikkunaa, valoa riittää!

Tuo alussa oleva hirsiseinäinen huone on siitä harmillinen, että sinne pääsevät jostain katon rajasta myös oravat ja linnut. Ne saavat aikaan melkoisen sotkun, jatkossakin. On sitä yritetty estää, mutta turhaan. Kuitenkin tuo mellastus tapahtuu lähinnä talviaikaan, joten tämän kesän voimme nauttia siivotusta vintistä ihan rauhassa! Alakerrassa onkin sitten suurempi urakka, sillä lattia on sen verran vino, että melkein huimaa. Myöhemmin kesällä tutkitaan, miten se korjataan. Kunhan saamme tuonkin työn tehtyä, pääsemme pohtimaan  kalustusta. Sinne eivät sitten linnut enää pääsekään, joten voimme viedä tavaroita hyvillä mielin paikoilleen.


Kun lähdin juuri siivotusta yläkerrasta – iltamyöhään  – viimeisen kerran alas, takaani kuului kilahdus. Ja voitteko uskoa, taas kummitteli. Olin pannut yläsalin oven hakaan, mutta niinpä metalli vaan ponnahti pois kolostaan ja  heilui nyt iloisesti pitkin oviseinää. Säikähdinkö? En tietenkään. Talon entiset asukkaat vain ilmoittivat, että olivat tyytyväisiä saavutettuun siivousetappiin.

Advertisements
Kategoria(t): Vanhan talon kunnostus Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Ensimmäinen siivousetappi on saavutettu

  1. Sari Vanhatalo sanoo:

    Erittäin hienoa ja arvokasta työtä olette tehneet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s