Ulkona vai sisällä,

siinä minulle miettimistä. Kummassakin vaihtoehdossa työt odottavat: ulkotyöt kaikkialla ja sisätyöt erityisesti vanhassa talossa.

Isäntä haki ruohonleikkurin ja ajeli ensimmäisen kerran nurmikon.

Lähdin kiireellä haravoimaan, sillä tässä vaiheessa ei seassa ole vielä ruohonsiemeniä ja jätettä on turvallista levittää katteeksi.

Meillä sitä käytetään aina kasvihuoneessa

sekä kurkuilla

ja monessa paikassa kasvimaalla.

Myös komposti on hyvä kattaa ruoholla.

Kasvihuoneessa tuoksuu ihanalle! Mitä tuoreempana katteen levittää, sitä parempi on lannoittava vaikutus. Kesällä emme haravoi nurmikon leikkuujätettä pois, kyllä sen madot hoitavat parissa päivässä eikä nurmikonlannoitteita tarvita.

Kirsikkatomaateissa on jo paljon  raakileita, mutta erityisen pitkällä ovat Matina-tomaatit. Sen on tietämäni mukaan varhaisin runkotomaatti ja niin se meillä on aina ollut.

Kirsikat ja luumupuut kukkivat, pikkupiian oma pilvikirsikkakin, joka tässä on vielä osin nuppuina.

Tässä etualalla pikkupiian pilvikirsikka, pikkusiskon tänä keväänä istutettu  kirsikka hieman taaempana.

Meillä on aina aiemmin ollut ennen juhannusta kesän leppoisin aika, sillä marjojen kypsyttyä kiirettä riittää syksyyn ja satokauden loppuun saakka. Tämä kesä on poikkeus. Lomasta ei ole tietoakaan, koska vanhan talon kunnostus vie niin tuhottomasti aikaa. Aamuvarhaisesta pitkälle iltaan ahkeroimme isännän kanssa ja kyllähän jälkeäkin syntyy.

Tällaista oli vielä muutama viikko sitten,

nyt peräseinä näkyy ja paljasti kätköstään muun muassa puisen kylpyammeen.

Edessä on kuitenkin romahtaneen lattian tutkiminen ja nostaminen,

johon tarvitsemme ammattimiestä. Korjattavat huoneet olemme saaneet jo aika tyhjiksi, lasteja on viety kierrätykseen, metallikeräykseen, kirpulle, paperikeräykseen ja runsaasti löytyi elektroniikkaromuakin. On tämä aikamoinen puuha, mutta kun ajattelee, että samalla auttaa nuorisoa, jolle tämäkin urakka olisi ehkä jäänyt, niin mieli on hyvä. Ja muistetaanhan me toki välillä nauttia kesästäkin!