Isäni osti kerran puutarhaan päärynäpuun. En tiedä lajikkeesta, mutta muutaman elinvuotensa aikana se ei koskaan kukkinut. Minulla on ollut se käsitys, että päärynä on liian eksoottinen nelosvyöhykkeelle, mutta tilanne taitaakin olla nyt, pari vuosikymmentä myöhemmin, toinen.
Kun mietin, mitä ostaisin sillä Viherlandian syntymäpäivälahjakortilla, seikkailimme sattumoisin päärynäkujalle. Ja voi ihmettä, siellähän luki, että päärynä LADA kestäisi nelosvyöhykkeellä saakka. Silloin tiesin heti, että meilläkin aletaan kasvattaa päärynöitä!
Omalta pihalta ei löytyisi tarpeeksi suojaisaa paikkaa, mutta vanhan talon puutarhassa selviävät kirsikat, luumut ja jopa kaksi 40-luvulla istutettua omenapuuta. Vierekkäin olevat suuret talot suojaavat sitä tuulilta ja luovat miellyttävän pienilmaston. Sen olemme huomanneet jo aikoja sitten. Sinne, omenapuiden ja marjapensaiden kaveriksi, istutimme suurella rakkaudella uuden tulokkaan.
Etsin tietoa päärynöistä ja löysin tämän artikkelin, klik:
”Puutarhurisi valitsemissa päärynäuutuuksissa yhdistyvät keskieurooppalaisten päärynöiden makeus ja suuri sato ussurinpäärynän erinomaiseen talvenkestävyyteen ja terveyteen. Moskovalaisen Timirjazovin akatemian jalostamat päärynät sietävät Venäjän hyiset talvet ja kesähelteet. Ne ovat myös ruvenkestäviä, joten kasvinsuojeluaineita ei tarvita.
Puutarhurisi valitsema -lajikkeiksi olemme poimineet valikoiman erityisen talvenkestäviä, satoisia, ruvenkestäviä ja hyvän makuista lajikkeita. Nimesimme lajikeryhmämme Makuisa-päärynöiksi.”
Tällainen on siis tuo Ladakin. Se on osittain itsepölytteinen, mutta kaipaa mielellään kaveria, jonka tässä tapauksessa kuuluisi olla TSISOVSKAJA. Koska se oli jo kuitenkin loppunut ja uusia tulisi vasta ehkä heinäkuussa, joudumme odottelemaan. Viherlandian väki lupasi ystävällisesti varata meille sellaisen ja ilmoittaa, kun voimme sen hakea.
Odotan suurella innolla ja ilolla tulevia vuosia. Jospa pääsisin maistelemaan omia päärynöitäkin! Ja pitihän tietenkin vähän fiilistellä: Vein vanhat pihakalusteet kanaterapiasta omenapuun alle. Tuolla vielä kerran istutaan päiväkahvilla…