Vieläkö kukaan muistaa kankaisia nenäliinoja? Kun äidit ja mummot virkkasivat pitsejä valkoisten neliöiden ympärille? Tällä muistorikkaalla liinalla on pyyhitty kastevesi jo viiden lapsen otsalta.
Vanhassa kaapissa oli nenäliinalaatikko,
josta löytyi monenlaista pitsimallia.
Jos ajattelee, kuinka suuri työ pyykin pesu oli entisaikaan, tuo nenäliinapyykki ja sen silitys tuntuvat aika hurjalta lisältä. Onneksi tässä suhteessa elämme paperista kertakäyttöaikaa.
Oli mielenkiintoista löytää vanhan talon laatikoita siivotessani nämäkin, meille lapsille hankitut nenäliinat. Kyllä minä ne heti tunnistin.
Mutta kaikkiein ihmeellisin löytö oli tämä, sota-ajan surullisista muistoista kertova nenäliina,
johon varmaan kukaan ei ole nenäänsä niistänyt – onko sillä edes surukyyneleitä pystytty pyyhkimään.
Vanhoja tavaroita siivotessa kannattaa tosiaan käydä tarkoin läpi jokainen ruttuinenkin tilkku, sillä huutokauppakeisarin sanoin: ”Ei sitä koskaan tiedä, minkä aarteen eteensä saa”.
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 
Aivan ihania aarteita olet löytänyt. Kyllä minun isäni vielä käytti kankaisia nenäliinoja, mutta luopui niistä jossain vaiheessa epähygieenisyyden takia. Itse kyllä voisin käyttää tuollaisia hikiliinoina, kun pukkaa välillä olla kuuma. 😂
No hikiliinoiksihan ne varmaan sopisivatkin, naisellisiksi sellaisiksi!
Niin, että voin ottaa muutaman, jos on ylimääräisiä, Hih!
Ylimääräisiä ovat…