Hyvästi hiihtokelit!
Jäälläkin on vettä. Onneksi pääsimme sinne Lapin lumille talvesta iloitsemaan.
Kanalassa alkoi ensimmäinen vanha rouva hautoa, tai yrittää. Siksi se pääsee päivittäin lyhyelle ulkolenkille, jospa ne tipuhalutkin viilenisivät.
Toiset kurkistelevat ikkunasta: Miksei me päästä tuonne? No siksi, että ikkuna on turvonnut tiukasti kiinni emmekä edes yritä sitä avata ennen lämpimämpiä kelejä. Ja kanatarhan oven eteen unohtui muovituoli, joka tietenkin on jäätynyt paikoilleen ja estää sinne pääsyn – siksi tuo viilennyshoidossa oleva rouva joutuu ulkoiluunsa entisessä kanihäkissä.
Laskiaistiistaina meidän kyläkuntamme puuhaväki järjesti mukavan yhteistapahtuman. Liukurit ja pulkat viilettivät pitkää, ihanasti valaistua mäkeä
ja nuotion luona oli mukava lämmitellä ja paistella makkaroita kahvinjuonnin lomassa.
Kiitos kaikille ahkerille, oli mukava olla paikalla. Kevättä kohti!
Kiva kun yhteisiä tapahtumia järjestävät.
Niinpä juuri!