Kanatarhan kaksi leiriä

Koville ottaa yhteiselo kanatarhassa. Uudet tehotytöt eivät pidä Kallen lähentelyistä edelleenkään ja vanhat kotkottimet antavat niille aika ajoin melkoista kyytiä. Hankalinta oli se, että vaikka tulokkaat osasivatkin kävellä tikkaita ulos navetasta, niin ne eivät menneet takaisin sisälle. Ei vaikka vanhat jo kerran näyttivät malliakin: Ne nimittäin ovat nyt vihdoin unohtaneet sen kauhuillan, kun joku tunnistamaton juttu säikäytti yhden hengiltä juurikin sisätiloissa. Isäntä nikkaroi uudet, leveämmät portaatkin,

mutta sisälle meno oli edelleen avun varassa. On kuitenkin aika helppoa saada uudet ladyt kiinni, sillä ne ovat ihanan kesyjä ja rauhallisia. Kun hitaasti ahdistamme ne nurkkaan, ne vain lyyhistyvät paikoilleen ja siitä sitten nostelen kaikki vaikka yhtä aikaa syliin.

Eilen oli kaksi kainalossa ja yksi olkapäällä, kun asettelimme niitä tikkaiden puoliväliin ja opetimme ja ohjasimme kulkua kohti avointa ikkunaa.

Munat ovat kyllä jo tulleet oikeisiin paikkoihin eli pesiin, sillä olen päästänyt nämä kanat tarhaan vasta muninnan jälkeen. Tänään kuitenkin kävi niin, että aamulla ikkunaa avatessa uudet olivat ensimmäisinä ja rohkaistuin laskemaan nekin heti ulos. Mielessä kävi, että varmaan illalla etsimme hiekkaisia munia ympäri tarhaa mutta mitä vielä: Kaikki kolme kävivät omia aikojaan sisällä munimassa!!! Jippii! Siitä riemastuin niin, että jätin oven auki pihaan ihan kaikkien kuljettavaksi. Siitäkös ilo syntyi, ihanaa ruohoa heti siinä aidan takana. Oli takuulla vihreämpääkin. Mutta Kalle vei oman leirinsä heti pois navettapihasta, toisilta näkymättömiin.

Yksinäiset tehotytöt vaeltelivat talon ja navetan välisessä pihapiirissä yhtenä laumana, kuitenkin ilman kukon suojelua.

Kaksi leiriä siis edelleen. Mutta äsken, kun hiippailimme isännän kanssa vakituiselle kanatarhakeikallemme iltahämärissä,

siellä odotti yllätys: Vain kaksi tehotyttöä oli enää ulkona. Ja kun autoimme nämä viimeiset arkajalat sisätiloihin, oli tilanne hetken kuluttua tämä:

Koko sakki orsilla! Tietenkin vanhat tuolla ylimmällä, arvokkaimmalla paikalla ja uudet alemmilla, mutta silti. Wau! Viikon kesti opettelu, hyvä me!