Kolmena vuonna olen kasvattanut ihanan sinistä piiankieltä kesäkukkien kirjossa. Se on todella helppo kasvi: Olen ripotellut muutaman siemenen usein jopa perennapenkkiin, sopivaan paikkaan, ja sieltä se sitten loistaa myöhemmin, suurin piirtein ilman hoitoa. Olen kylvänyt siemeniä reunakasviksi daalioiden joukkoonkin, sillä tuo ihana väri sopii kaikkien muiden värien kanssa.
Harmi, että laji ei ole kovinkaan tunnettu, niin upea kuin se onkin. Kasvutapa on rento ja kukkia puhkeaa koko kesän ajan latvoihin, jotka jatkavat ja jatkavat kasvuaan. Lehdistö pysyy kuitenkin kauniin vihreänä.
Yritin keväällä taas löytää tätä toivelistan kukkijaa, mutta harmikseni en onnistunut sinisessä värissä sitä saamaan. Tänään posti toi kuitenkin ilokseni kauniin ruusukortin ja rapisevan paketin,
kiitos kukkaystäväni Eija! Ystävän, jonka kanssa on ”kuljettu rinnakkain” jo 45 vuotta, pitkistä välimatkoista huolimatta. Toivottavasti kesällä taas tavataan!
Onpa todella kaunis toisten kukkien välissä. kiitos tipsistä.
Kaunis on, mutta ei sitä siemenpussin kyljestä aina huomaa!
Kiitos taas vinkistä. Minulla on joskus ollut piiankieli, mutta otanpa uudestaan sen esiin. Kaunis sini siinä on! Hyvää kevättä sinne!
Ole hyvä vaan, kiva jos sait uuden vinkin.