Olen laittanut tomaattien siemenet multaan aina helmikuun viimeisellä viikolla. Kaksi kertaa se on pitänyt tehdä Lapin hiihtoreissulla, mutta nyt tuo matka on jo takana päin ja taimihommat alettiin täällä kotona. Vajaassa viikossa, lattialämmöllä, pienet alut jo tulivatkin esiin.
Siirsin ne kiireen vilkkaa vähän viileämpään eli lasikuistille, johon joka kevät viritämme isännän kanssa isosta levystä taimikasvatuspöydän. Katosta roikkuu ajastettu kasvivalo, joka sekin on yli 20 vuoden takaa. Nostamme ketjusta sitä ylemmäs kasvien kasvun myötä.
Kaktukset viihtyvät talvikauden viileällä ja valoisalla kuistilla. Maitotölkkejä on jo mukava varasto tuleville taimille!
Sain ystäviltä uutta lajia hovikaktusta, oksat ovat juurtumassa samoin kuin kaksi muuta uutta yksilöä. Jokin minussa kai on pielessä, mutta en millään viitsi enää hoitaa suuria sisäkukkamääriä! Kaksi Aspidistraa (Tuonen kielo) sekä muutama kaktus ja vanha rahapuu – siinä meikäläisen viljelmät. Keskityn vain ja ainoastaan ulkokukkiin, talvi olkoon siksi lepokautta…
Ja mitä kuuluu bataateille? Hyvinhän ne voivat, ainakin toistaiseksi. Piakkoin varmaankin pitää katkaista juurikkaat ja istuttaa multaan. Vähän pelkään, että Katti-rontti käy nakertamassa mehevät alut suuhunsa, hui…
Isäntä teki traktorilla ja latulevyllä jälleen kotipelloille ihanan, reilun kilometrin mittaisen ladun. Kelpasi sitä viikonloppuna meidän kaikkien hiihdellä. Tervetuloa myös naapurit! Hieno hiihtolomakelikin kaiken lisäksi.
Ja tässä, ränsistyneen, vanhan riihen ohi hiihtäessäni,
kuulin ihanan kevätäänen: Tip, tip…
Ihana reissu teillä Lapissa.
Meilläkin on jo tomaatit taimella. Mukavaa Maalisuuta.
Kiitos! Lapissa oli todella ihanaa ja hiihdimme paljon. Huomasin taimesi, ovat tukevampia kuin täällä!