Äitini puutarhassa kasvaa kaksi vanhaa, isokokoista tyrniä, tyttö ja poika. Lajike on jotain aika lailla piikitöntä, marjatkin isokokoisia ja melko helppoja kerätä. Jo viime kesänä ihmettelin, kun poikatyrnin oksista oli noin kolmasosa kuollutta ja ajattelin, että tänä keväänä täytyy sitä karsia ja siistiä, mikäli edelleen näyttää samalta. No, ei näytä enää samalta, näyttää tältä:
Ei edes minkään myrskyn jälkeen, mutta niin vaan oli liki kolmimetrinen, vahvavartinen puu romahtanut ennen joulua pitkin pituuttaan. Maa juuristoalueella oli pehmeää ja upottavaa. Myyrän käytäviä? Eipä tässä muuta voi kuin harmitella. Eihän tuo tyttökään enää marjoja tuota, kun poikakaveri viereltä kaatui. Kunhan kevät koittaa, yritämme hinata sitä kuitenkin pystyyn ja tarkkailemme, jos joku oksahaara olisi vielä juuriin yhteydessä ja jatkaisi kasvuaan. Kuolleet osat täytyy joka tapauksessa sahata pois. Ja sitten jatko? Millä lisätuhot estettäisiin? Ei taida iäkäs kissammekaan enää innostua yhteistyöhön.
Auttaisikohan keisarin pikarililja?
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 