Punajuuret kasvoivat oikein muhkeiksi.
Metsäkauriita ei ole onneksi näkynyt, joten puutarha on säästynyt niiden tuhoilta. Tämä punajuuripata, klik, on kyllä kokeilemisen arvoinen, jos näistä juureksista tykkäät!
Kasvimaalla on vielä keräämättä porkkanat, mustajuuret sekä maa-artisokka. Purjot on viipaloitu pakasteeseen talven keittoja odottamaan.
Avomaankurkkukasvusto on jo kerätty kompostiin. Syötävää ja säilöttävää tuli loppujen lopuksi ihan tarpeeksi – alkukesän kylmyydestä huolimatta. Vasta neljännet taimet onnistuivat! Kasvihuonekurkkuihin olen oikein tyytyväinen. Kesäkuusta lähtien ei ole tarvinnut kaupasta kurkkuja ostaa ja vieläkin on muutama tulossa. Maku on ollut mahtava!
Tomaaatit alkoivat kypsyä vasta heinäkuun puolivälin jälkeen, mutta siitä saakka niitä onkin riittänyt. Aika mukavasti ne ehtivätkin kypsyä, ylin terttu on jo punastumassa melkein jokaisessa.
”Tanskan vientiin” olen pettynyt, siinä kun on ollut runsaasti vihreäniskaisuutta, mitä esimerkiksi Tigerellalla ei ole juurikaan ilmennyt. Isoja, upeita tomaatteja, mutta melkein puolet on käyttökelvotonta!
Nyt on kuitenkin ensi kevääksi jo tilattuna vanhaa tuttua Matinaa, johon olen aina voinut luottaa.
Sieniä ei löydy, ei tosiaankaan, mutta puolukoita sitäkin enemmän. Olemme isännän kanssa keränneet jo 120 litraa!
On vaan niin nautinnollista kulkea kauniissa ruskametsässä ja kerätä, kerätä, kerätä. Monelle ystävällekin olen niitä yllätykseksi ämpärikaupalla vienyt – antamisen ilo on se paras ilo!
Tähän loppuun vielä kuva sementtipitsiruukuista. Tein niitä viime syksynä isännän kanssa, klik, ja nyt käsittelin mustalla spray-maalilla muutaman ihan uuteen uskoon. Tyttären idea alun perin!
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 