Kun kukko pinkaisi pakoon

Se sattui muutama päivä sitten. Kävin kanalassa tarkistamassa munatilanteen ja päästin samalla porukan tarhasta vapauteen herkkuja etsimään. Sitä ei nimittäin kannata tehdä, ennen kuin päivän muninta on ohi, muuten rouvat alkavat ehkä munia piiloon pensaikkoon! Noh, kaikki juoksivat iloisina nurmikolle heinää popsimaan.

Sitten talon takaa ilmestyi yllätys,  herra fasaani. Gunnar vierasmaalainen? Kalle kiekaisi hurjasti ja rouvat pöllähtivät mikä minnekin piiloon. Koska otin kuvaa tunkeilijasta, en huomannut, mitä selkäni takana tapahtui.

Kun tilanne hieman rauhoittui, aloin ihmetellä Kallen kaakatuksen suuntaa. Mistä se oikein kuuluu? Rouvat ovat sireenipuskassa, mutta missä on niiden suojelija ja vartija? Ja tosiaan, Kalle oli karannut. Paennut kanatarhaan, verkon suojaan. Yksinään, ilman seuraa. Siellä se nyt juoksi ja mekkaloi. Yritti tulla aidasta läpi, kun ei muistanut, että avoin ovi on toisella suunnalla.

Piti emännän mennä tarhaan ja hätistellä se oikeaan suuntaan. Kun vapaus koitti, kukko juoksi pyrstösulat suorina kanojen luo ja yritti esittää, että eihän tässä mitään sen kummempaa. Tulin vaan kattoon, että mitäs kuuluu, rouvat. Että täällä sitten olettekin, en melkein huomannut.

Rouvia ei tilanne niinkään ihmetyttänyt, ehkä ne mielelläänkin vähän flirttailivat ”Gunnarin” kansa 🙂 . Mutta Kallen käytös minua kummastuttaa. Että menikö se tosiaan itse pakoon ilman rouvia vai eivätkö rouvat vaan tajunneet seurata johtajan suojautumissuunnitelmaa?

Kalle ja kaikki seitsemän rouvaa

Oli miten oli, nyt kaikki on taas hyvin ja rauha kanatarhassa. Ja Gunnar Vierasmaalainen vaeltelee yksinään ympäri pihoja. Vieläköhän kukko sitä säikähtää vai joko tajusi, että ei se oikeasti sen rouvia houkuttele. Eikä taida muutenkaan vaaraksi olla.

Advertisement