Tuulikellojen tarinaa

Vanhan kellarin luona kasvaa kolme pihtakuusta. Isäni istutti ne aikoinaan lapsenlapsille, nyt niillä on ikää yli 30 vuotta. Alaoksat kaartuvat majaksi, jonka sisällä on salaperäistä ja hämärää. Siellä on, nyt jo seuraavan sukupolven, Salainen Maa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Linnunpöntössä on asukas ja monet tuulikellot soittelevat herkkää soittoaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Istahda hetkeksi suloiseen hämyyn,

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

niin voit nähdä piilossa pysyvän kivilinnun ikiaikaiset munat.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hyppää sisälle satuun.

Muistatko vielä lapsuuden ihanat, huolettomat kesät?

Vanhat kuvat039

Mainokset
Kategoria(t): Sekalaista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Tuulikellojen tarinaa

  1. Leila sanoo:

    Muistan sammalkodit, metsän piilot, ihanat leikit… Ihana tuo tuulikello tuolla kuusessa. Minäkin olen haaveillut pihtakuusta ukko-kultani muistoksi tuonne pellon päähän.

    • Tuulikelloissa on jotenkin haikea sointi. Rauhoittava, raianomainen.
      Pihtakuuset ovat komeita, kunhan vaan varikset eivät istu latvaa poikki. Sitten se tulee monihaaraiseksi. Arvokas ja kaunis puu muistoksikin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s