muuten ei näytä tapahtuvan yhtikäs mitään. Kaikki kylvöt on tehty jo toista viikkoa sitten, mutta mitään kasvua ei vielä ole havaittavissa. Kuten aina ennenkin, meillä hyötymaan kunnostus alkoi polkujen järjestämisellä. Alle suikale katekangasta ja päälle punamaalilla maalattuja lautalaattoja. Nämä ovat jo toiset, kun ensimmäiset lahosivat vuosien saatossa.
Kun jälleen pähkäilimme tuntikaupalla niiden kanssa, päätimmekin, että jatkossa melkein kaikki polut saavat jäädä talveksi paikoilleen. Vain ne, jotka ovat esteinä syyskäännössä, nostetaan sivuun. Nopeuttaa varmasti seuraavan kevään puuhia, sillä joka kerta on kuitenkin vähän mittailtava ja suunniteltava, vaikka paikat ovatkin tiedossa. Joka tapauksessa se, että kasvimaa on lokeroitu poluilla, on mukava juttu ja ennen kaikkea kokonaisuus on kaunis jo alusta pitäien. Itselleni tuo viimeksimainittu on kai liiankin tärkeää, mutta toimitaan nyt näin niin kauan kuin voimia riittää.
Kasvimaan yläpäähän isäntä nikkaroi uuden kaksoislaatikon: Taakse tulee kesäkurpitsaa ja eteen erilaisia jääsalaatteja, joita olen kasvattanut pikku poteissa. Kivikolmion keskellä on pajukehikko, jossa kesällä kiipeää ruusupapuja. Etureunan siistiminen on vielä kesken.
Herneet ovat aina fasaanien herkkulistalla, joten ne peitettiin jälleen harsolla ja odottamassa olevalla herneverkolla. Katetta levitämme nurmikonleikkuujätteestä sitä mukaa, kun rivit alkavat erottua ja katetta riittää. Siemenvaiheessa ei sitä enää kannata kasvimaalle tuoda ja nyt olimmekin antaneet nurmikon kasvaa ihan vain tätä tarkoitusta varten. Kun pesin ikkunoita, isäntä huristeli pihalla puuhakkaana – ensimmäisen kerran tänä kesänä.
Sitten kiireellä haravoimaan, sillä lannoittava vaikutus hupenee nopeasti.
Kottikärryillä kohti kasvimaata ja kasvihuonetta,
jossa ennen näytti tältä
ja nyt tältä. Myöhemmin sitten lisää, eikä juurikaan muuta tarvita maukkaan sadon saamiseksi. Liika lannoitus vain huonontaa makua tomaateissa,
jotka kukkivat jo ihan mukavasti. Maaliskuun alussahan ne on kylvetty.
Kurkkulava sai myös katteensa, vaikka taimet kasvavat vielä lasikuistilla. Pian kukkii voikukka ja niiden siemenet valtaisivat hetkessä paljaan mullan. Nyt se on suojattu.
Moneen muuhunkin paikkaan tätä ihanaa tuorelannoitetta riitti. Pusseissa kasvavat kasvihuonekurkut jäivät vielä ilman, vahingossa.
Nyt kuitenkin luotetaan siihen, että koska kaikki on valmiina ja pikkurengin talvinen mummolahaalarikin pesty kesävarastoon, niin täytyyhän säänkin lämmetä.
Niin tuo Jamppa-kissakin yritti naukumalla meille selittää,
että odottakaas vaan, myrskyisä tuuli heiluttelee nyt vielä turkkia. mutta vielä se kesä tulee.
Lopuksi piste kasvimaa- iin päälle. Uunituore kuva tämän aamun puuhista:
Heinäseipäistä on moneksi!
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 