Muistatko tämän kummallisen tomaatintaimen, josta kirjoitin jokin aika sitten? Vaikka muissa on jo nuppuja ja mittaakin melkoisesti, tämä kääpiö on jämähtänyt paikoilleen. Lomaviikon aikana sille ei ole tapahtunut yhtikäs mitään, ja mistäpä se kasvaisi, kun latvaakaan ei ole lainkaan. Nyt näyttäisi siltä, että se vain lakastuu pois pikkuhiljaa. Lajina oli vanha Money Maker.
Viikko sitten tomaatit saivat muuttaa kasvihuoneeseen. Onneksi innostuimme isännän kanssa edellisen lämpimän jakson aikana järjestämään sen kesäkuntoon, nyt ei tarvinnut muuta kuin jokunen lauta tueksi laatikoiden alle. Maitopurkeissa ne vielä ovat, mutta onhan tuolla paremmat kasvuolosuhteet kuin sisällä. Lämmitin on varmuuden vuoksi yöllä päällä, ainakin silloin, jos hallaa luvataan. Jopa kerran päiväaikaan, mitä ei ennen ole tapahtunut!
Sitten se suurempi homma: Joriinit. Raahasin painavat laatikot kellarista päivänvaloon ja ilahduin suuresti, miten hyvin kaikki olivat selvinneet talvesta. Lapioin ensin ämpärin pohjalle uusiokäyttöön kerroksen viime kesän kesäkurpitsapenkin turvetta, sitten juurakko ja päälle vielä samaa turvetta. Nimilaput paikoilleen, kevyt kastelu ja kasvihuoneeseen esikasvatukseen. Lajeja on tällä hetkellä viisi: Vanhat punainen, keltainen sekä tumma lila. Ja olikos, Anneli, se sinulta saamani uusi laji vaaleampi lila? Tuo muisti… Näiden kerrottujen lisäksi on yksinkertaista punaista. Kunhan kevät etenee, istutan juurakot kukkapenkkiin.
Oli siinä askaretta kerrakseen – välillä pelkäsin sekoittavani lajit keskenään. Mutta luulen, että kaikki on nyt merkattu oikein.
Ruohosipuli on jo pitkää…
…ja ilokseni talvivalkosipulit pärjäsivät myös hienosti, kuten yleensäkin. Edellisenä vuonna ne kuitenkin mätänivät syksyn märkyyteen, onneksi sain ystävältä samaa lajia tilalle, kiitos! Nuo kaksi valkoista ympyrää ovat reunuksia maahan upotetuista ruukuista, joissa on talvehtinut mustaherukan pistokkaita. Taisi olla Pohjan jätti. Lehtiä on niihinkin jo tulossa. (Risut panin syksyllä merkiksi, ettei vaan jyrsimellä ajella tältä kohdalta. Maa-artisokat kokivat kerran sen kohtalon!)
Kanat pääsevät päivittäin tuokioksi valvottuun vapauteen. Niillä on kyllä aika hyvä suojaväri, vai mitä? Tuo ulkoilu on aina vasta viiden jälkeen, silloin munintakin on yleensä ohi. Muuten käy helposti niin, että rouvat alkavat munia piiloon pensaikkoon ja sitä en tosiaan halua, on ne vaan niin herkullisia!
Hetkessä karikekerros ruopsutetaan mullokselle. Nythän sinne voisi vaikka kylvää jotain, hih…
Kerran, kun kävin hakemassa pipoani, oli porukka jo ihan muualla. Hyvä, ettei maantiellä!
Hiukan kuorittuja auringonkukansiemeniä kämmenelle ja niin sakki kipittää kiltisti perässäni takaisin ulkotarhaan. Pieniä kananaivoja on helppo huijata.
Lopuksi vielä hetki toisenlaista vapautta: Kotilahti lainehtii jälleen. Pärnun viikon aikana jäät olivat soitelleet soittonsa, jota en nyt päässyt kuulemaan.
Haikealta sekin tuntuu. Kaikki vuodenajat, kaikki muutokset luonnossa, ne ovat minulle tässä iässä tärkeitä ja merkityksellisiä. Nyt kun on aikaa pysähtyä niitä seuraamaan.
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 
Jos oikean juurakin sinulle annoin se on vaaleanpunainen. Itse tykkään siitä kovasti. Ja olen
myöskin laittanut juurakot multaan; toivottottavasti kasvavat, myöskin se sinulta ”vaihdossa”
saatu tumma kaunotar.
Sellaista muistelinkin, mutta en ollut pannut lappua. Toivottavasti meni oikein! Hyvin ovat selvinneet talvesta tosiaan minullakin.
Voi, että kun uskaltais itsekin päästää kanat pihalle. Olis hyvää päästää ne mm kotiloiden kimppuun. Mutta kun on se kahden viikon Tyynen metsästys ja Klaaran katoaminen muistona, en uskalla ottaa riskiä, jos taas karkaavat omille teilleen.
Ei ne meilläkään ole kuin vajaan tunnin ja vahdin koko ajan. Kukko kyllä pitää aika hyvin huolta laumastaan, en pelkää muuta kuin haukkoja.
Ompas sinun tomaatit jo isoja 🙂 Minulla vielä niin pieniä, että liekö saan niistä edes satoa kesällä. Kanat ovat kyllä kovia kuopimaan, kun vapaaksi pääsevät.
Yllättävän hyvin ovat kasvaneet, mutta olosuhteet viileällä ja valoisalla lasikuistilla ovat melko mukavat. Maaliskuun eka viikolla kylvetty. Kesästään se paljon riippuu, miten jatkossa menee sinullakin, toivottavasti ehtivät kypsyä! Ja voithan ostaa mukaan pari taonta sadon aikaistamiseksi jos löydät isompia. Itse olen joskus tehnyt senkin.