Ihan pihalla vieläkin

Sunnuntainakin oli vielä lämmintä ja keväistä. Jatkoimme pihapuuhia siitä, mihin ne lauantaina jäivät. Nyt on terassi suht kunnossa, kylmä varasto järjestettynä ja kasvihuoneessa multa valmiina istutuksia odottamassa. Isäntä tiivisti huoneen päädyssä olevaa lautalattiaa, että retrotuolin putkijalat eivät enää pääse lipsahtamaan rakoseen kuten viime syksynä. Silloinhan muksahdin lasiseinästä läpi! Jos ja kun käsittelemme kesällä terasseja värillisellä puuöljyllä ja jos ja kun sitä jää, niin varmaankin vetäisen nuokin laudat kauniimmiksi.

Levitimme ohuen siistimiskerroksen multaa kaikkiin kukkapenkkeihin. Vaikka kuinka nuukailimme, niin kahdeksan säkillistä meni, sillä on noita kukkamaita niin montakymmentä neliötä. Megamarketissa oli sopivasti tarjous, juuri tuo määrä kahdellakympillä. Lannoitetta pitäisi vielä käydä ostamassa, kaikki vanha taisi tulla viime kesänä käytettyä. Nyt tulotien pitkänpitkä perennapenkki, joka ei näy kokonaan kuvassa, on kunnossa. Odotellaan vaan tulppaaneita ja narsisseja!

Oikeastaan odottelen muutakin, sillä viime syksynä perkasimme perennat todella perusteellisesti. Enhän minä nyt enää muista, mitä minnekin siirtelin – käykö muille koskaan näin?

Alapihalla näyttää tältä:

Kasvimaan laitamille on mielessä kiva lisäjuttu, nyt toisella reunalla on – nurmikkoa rajaamassa – rivi vuorenkilpeä ja toisella kuunliljoja sekä sipulikukkia. Saa nähdä, onnistunko innostamaan isännän ideoihini!

Rinteessä oleva S-muotoinen piiiitkä kukkamaa on lähinnä pensaita: Angervoja, hortensioita ja hanhikkeja. Sekin on nyt kunnossa, paitsi pohdiskelen edelleen reunuksen siistimistä. Olemme aiemmin levittäneet reunaan ensin muovin ja sitten kuorikatetta, mutta kuorike maatuu turhan nopeaan ja fasaanit kuopivat sitä nurmikolle. Vanhoja kattotiiliä olisi varastossa, mutta saanko ne taipumaan noihin kaariin? Kanttaushommiin en kyllä viitsi lähteä, vaikka se tietenkin kauneimman lopputuloksen antaisikin.

Meillä ei muutenkaan ole piha (eikä emäntä tai isäntäkään) niin tip-top, esimerkiksi kevätharavointi on miltei historiaa. Keräämme vain koivuista pudonneet risut ja haravoimme rantahiekan sekä muut hiekkatiet. Kyllä nurmikko kasvaa haravoimattakin! Sitä paitsi, maatuva vanha heinä tuo kaivattua humusta, joka olisi korvattava mullalla tai turpeella, jos kaiken haravoi aina pois. Kesäisinkin jätämme nurmikonleikkuujätteen paikoilleen, lannoittamaan ja matojen ruuaksi. Luonnollista pihanhoitoa, ja helppoa. Jonkun mielestä epäsiistin näköistä, mutta toimii meillä.

Sisällä kukkivat vanhat orkideat…

…mutta ulkona on vasta muutama krookus ja nämä suloiset jouluruusun kukat.

Ne selvisivät kuin selvisivätkin talvesta, vaikka nuput tulivat jo ennen lunta. Paksun havupeitteen alla ne kuitenkin jäivät odottamaan kevättä, tuskin tiesivät miten se teko mieltäni lämmittää!