Arkisia päiviä

Kun asutaan haja-asutusalueella ja omakotitalossa, niin korjaamista ja huoltamista tarvitaan joka vuosi jollain taholla. Tänä kesänä oli viemärikentän ja aitan katon lisksi vuorossa myös talon kattohuovan uusiminen, joka sekin työ oli jaettu kolmelle vuodelle kustannusten tasaamiseksi. Parhaillaan on meneillään viimeinen ja hankalin osio tuolla yläilmoissa.

Punajuuria on syöty ja säilötty monin tavoin.

Varhaisperunakin nostettiin – lajikkeina Siikli ja vanha Tammiston aikainen.

Kastelimme perunamaata pari kertaa helleaikana ja voi mahdotonta, miten paljon satoa saatiin! Eipä aikoihin ole ollut näin hyvää tuottoa.

Tässä muuten vinkki teille, jotka mietitte ensi kesän perunamaan paikkaa: Jos maan kääntää suoraan vanhasta nurmesta, ongelmaksi todennäköisesti muodostuvat sepän toukat, jotka nakertavat kodikseen mukuloita. Meilläkin kävi kerran huonosti yhden rivin kohdalla, joka reunimmaisena oli lähellä nurmikkoa. Tässä tekstiä tästä artikkelista:

 Seppäkuoriaisen (Agriotes sp.) keltaiset, kovapintaiset toukat kaivavat perunoihin käytäviä ja pilaavat siten mukulan laadun.  Sepät ja niiden toukat, juurimadot, viihtyvät heinikossa ja niitä on erityisen paljon vahassa nurmessa. Heti nurmen jälkeen ei kannatakaan viljellä samalla paikalla perunaa. Toukat voivat levitä perunapenkkiin myös lähellä sijaitsevasta nurmikosta tai ojan pientareelta. Mitään muuta torjuntakeinoa sepän toukkia vastaan ei ole kuin välttää perunan viljelyä heti nurmen jälkeen ja välttää perunan viljelyä heinikon välittömässä läheisyydessä.

Esikoinen suunnitteli ja hitsasi mönkijään tielanan…

…ja Mikaelin kanssa kävimme puolukkaretkellä – tietenkin eväiden kera.

Kasvatin loppukesällä siemenistä erilaisia idän unikoja, jotka nyt on istutettu uuteen paikkaan. Silmäniloksi pihaan tulijoille ja ohitse kulkijoille.

Iloinen yllätys oli tämä pussi, jonka sain lahjaksi muiden kukkatilausten yhteydessä keväällä:

Tökkäsin sipulit mökille rautapataan, samettiruusujen sekaan, ja lopputulos oli näin upea. Oikeastaan voisin jatkossa ostaa näitä. Kukkapenkkiin – olivat niin vaivattomia!