Marjastusta

Mustikka-aika alkaa olla jo ohi,  Keuruulta emme juurikaan niitä löytäneet. Piti lähteä Petäjäveden puolelle, jossa on satanut enemmän ja jossa mäet ovat korkeampia eli halla ei ole ollut juhannuksen alla niin ankaraa. Pullataikinaan tehtyä mustikkapiirakkaa tuli leivottua montakin kertaa – isännän pyynnöstä! Ja onhan se herkkua, totta tosiaan. Puolen litran taikinasta tuli kaksi tällaista pellillistä. Mustikoiden sekaan reilusti sokeria ja muutama ruokalusikallinen perunajauhoja nestettä sitomaan…

…herkkua, niin herkkua. Sokeria ripotellaan vielä kuuman piirakan päälle.

Sieniäkin on kasvanut. Herkkutatteja on tänä syksynä runsaasti, mutta rouskujakin löytyy.

Nyt on kuitenkin alkamassa puolukka-aika. Tänään kävimme ensimmäisen kerran niitä etsimässä ja kypsiä näyttivät olevan.

 

 

Koska ajelimme sopivalla suunnalla, veimme neljä kesäkanaa jo takaisin kotiinsa. Omat kolme sekä neljä kesäpoikasta jäivät kiltin Kalle Kakkosen seuraksi kotitarhaan. Oli siinä paluumuuttajille ihmettelemistä, kun pihapiiriin niiden sieltä poissa ollessa oli ilmestynyt näin upeita eläimiä! Olivat hurjan kesyjä ja uteliaita, ihastuin kovin niihin.

Paluumatkalla tuli ongelmia, sillä auton takarengas tyhjeni. Mikä lie syynä, mutta renkaan vaihdoksi meni.

Päästiin kuitenkin jatkamaan matkaa vararenkaan avulla. Illemmalla, kun äkkiseltään piipahdin kanalassa, oli oven taakse ilmestynyt näin ihana kimppu. Ketähän siitä kiittäisi?

Nyt lähden sekoittelemaan vispipuuroon mannasuurimoita ja pussittamaan päivän puolukkasaalista talven herkuiksi. Syksy on saapunut metsään ja puutarhaan –  haikeaa mutta myös rauhoittavaa.

Ihanaa, että meillä on vuodenaikojen kirjo!

 

Advertisement