Tarhajuoru ja muita sinisiä kukkijoita

Viime kesänä näin Anja-ystävän pihassa iki-ihanan, sinisenä kukkivan ja itselleni tuntemattoman perennan. Tarhajuoru! Haluan, haluan, haluan! Rakastan niin kaikkien sinsten kukkien sinistä väriä!

Tilasin keväällä taimet ja nyt minullakin on sievä, sininen ja pitkään kukkiva läiskä kahdessa kukkamaassa. Istutin uutuuteni kahteen paikkaan siksi, että varmistaisin talvenkestävyyden. Jossakin luki, että tämä sisäkukka-juorun sukulainen tykkää kostean tuoreesta maasta, toinen taimipuska onkin sen oloisessa paikassa alapihalla. Toinen on tulotien varren pitkässä, aurinkoisessa kukkapenkissä – toivottavasti molemmat pärjäävät!

Koska tosiaan tykkään sinisistä kesäkukista, minulla on aina siemenissä myös lemmikinsinistä lobeliaa – Cambridge Blue. Sitä on nytkin monessa kukka-asetelmassa ja myös kukkapenkin väriläiskinä.

Tästä Piiankielestä olen aiemminkin kertonut, se on ihan mahtava. Kylvin keväällä suoraan kasvupaikoilleen ja kukinta on pari viikkoa sitten alkanut kasvimaalla…

…ja joriinipenkin reunamilla. Voi että tykkään! Ja muuten, nuo daaliatkin alkavat kukkia, muutkin kuin keltaiset, upeaa!

Ruiskukka on tosi kaunista, mutta vaatii tukemista, siksi se ei kuulu suosikkeihini vaikka väri onkin mahtava. Mutta ukonkello…

ja lehtosinilatva saavat meillä loistaa, joskin katkaisen varret ennen siemeniä.

 

Lopuksi kimppu kesää maljakossa…

…sinistä tietenkin mukana. Kissankellot ja lemmikit – kesäpäivän pilvetön taivas – olohuoneen pöydällä. Kun ne on kaiken kukkuraksi kerätty pellon pientareelta ihanaisen kolmivuotiaan Mikaelin kanssa ja katseltu syvälle pikkumiehen kauniisiin, sinisiin silmiin, niin sininen onneni on täydellinen.