Tänä vuonna juhannus ei tuntunut, koivuista, kurjenmiekoista ja saunavihtasta huolimatta, juhannukselta. Kylmyys, sade, hallanvaara – nuo kolme nousivat aina esiin, kun piti ajatella kesän lämpöä, keskikesän juhlaa ja suviaikaa. Hrrr…
Isännän kanssa teimme kuitenkin lantakärryyn juhannuskranssin – suunnitelmien mukaisesti. Hyvin se onkin säilynyt, sillä vettähän se on saanut päivittäin suoraan yläilmoista.
Esikoinen sai kokon juuri ja juuri syttymään – erinäisin avustustoimenpitein. Eikä tarvinnut pelätä maastopaloakaan. Miksiköhän?
Rosvopaistikin onnistui, ehti nipin napin valmistua ennen kunnon sadetta. Lisäpiristystä suviaikaan toi raekuuro.
Harmikseni totesin, että kolmen asteen pakkanen oli tehnyt avomaan kurkuille tuhojaan kaksinkertaisen hallaharson alla. Samaten maissit paleltuivat pahoin ja ne perunarivit, jotka oli peitetty vain yksinkertaisesti, näyttivät tällaiselta:
Olen ihan kyllästynyt jokailtaiseen peittelemiseen. Kylmä viima repii harsot kuitenkin paikoiltaan. Joriinipenkki on koko juhannusajan näyttänyt tältä…
…ja kasvimaa tältä. Mitä juhannusta tämä muka on? Pihan kuuluisi olla kauneimmillaan ja nyt se on täynnä mörköjä ja kummituksia!
Suuremmalle perunamaalle virittelimme iltaisin kymmeniä metrejä harsoja ja silti tuli vaurioita.
Kasvihuoneessa on ollut lämmitys joka yö ja kurkkuja on syöty jo monenmonta, mutta hintaa niillekin nyt tulee.
Lasiseinien ulkopuolella oli viimeyönäkin vain puoli astetta plussaa.
Mutta iloinen asia oli se, että Alli-kana jaksoi hautoa ensimmäisen kolmiviikkoisen murhenäytelmän jälkeen vielä toiset kolme viikkoa. Ja juuri tänään kuoriutui kiireisin neljästä piiperosta. Kolme muutakin ovat tulossa ulos ahtaista asuinpaikoistaan, joten huomenna on neliääninen sirkutus enemmän kuin todennäköistä. Olen niin iloinen siitä, että Mikael oli jälleen näkemässä tämänkin tapahtuman, sillä juuri tässä on syy siihen, miksi meillä on kesäkanoja. Vai oletko samaa mieltä, että tuon lempeämpää katsetta ei voi olla olemassa?
Riitan puutarha ja mummolan riepumatto 
No kyllä varmasi harmittaa ja kova työ vielä kaikesta tuosta. Onneksi pikkutiput sentään tuovat pientä iloa harmituksen tilalle. Paleltu on täälläkin, tänään oli pakko antaa kylmälle periksi ja laiton takkaan kunnon tulen. Keskellä kesää!! Tais olla joulunakin lämpempää.
Ihmettelen vaan sitä, että miksei suurien puutarhatuottajien tilanne ylitä uutiskynnystä. Heillekin on tullut hallasta isoja vahinkoja,
Huomenta ! Huolestuneena luin kirjoitusta, juhannusyön lämpötila meillä putosi vain +2,3 asteeseen eikä siis vaurioita. Olette nähneet todella paljon vaivaa, ja halla vei melkein kaiken, jopa harson alta. Kesän lämpöä odotellen !
Niinpä niin, kyllä tämä kurjalt tuntuu. Yksi hyvä puoli on se, että en tänä kesänä lähtenyt mukaan avoimet puutarhat -tapahtumaan, joka olisi kai ollut jo viikon päästä!
Kyllä vaan, ensi sunnuntaina. Pihallasi aivan varmasti olisi ollut katseltavaa, aina kanalaa myöden. Hurmaava kuva ”kanatarhureista”, vaarin kädet on ihanasti.
Tuo pihapäivä onkin tänä vuonna varhain, viimeksihän se oli vasta elokuussa. Ei meillä tosiaan olisi mitään katseltavaa, mutta ehkä sitten ensi vuonna taas!